Iltalehti: Luulo maahanmuuttajista voi johtua tästä - "Olemme täysin pattitilanteessa"

Iltalehti: Luulo maahanmuuttajista voi johtua tästä - "Olemme täysin pattitilanteessa" 15.1.2014
Iltalehti: Maahanmuuttajille enemmän sossusta?

Lakien ristiriita hämmästyttää sosiaalityöntekijöitä.

- Se tunne tulee joskus työntekijällekin, että ulkomaalaiset saisivat enemmän, vaikka he saavat saman kuin kantaväestö, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen Helsingin kaupungilta myöntää.

Palviainen antaa esimerkin.

- Kuvitellaan tilanne, että on työperäinen EU-kansalainen, jolla on kaikki oikeus tulla maahan. Hän saa pientä palkkaa, saa kalliin VVO:n tai Saton asunnon. Hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti vuokrastaan pidemmän päälle. Hänelle tulee heti rästejä ja sitten pyydetään apua meiltä sekä rästiin että tuleviin vuokriin tai lopulta häädön aiheuttamaan asunnottomuuteen. Se on vallan yleistä.

Palviainen kuitenkin korostaa, että asiakas saa vain sen, minkä Suomen lainsäädäntö mahdollistaa.

- Näitä saattaa jäädä talonpoikaisjärjellä miettimään, että onko tässä kaikki kohdallaan, Palviainen pohtii ja kertoo, että sosiaaliviranomaiset ovat yrittäneet tarkistuttaa säädöksiä.

Helsingin sosiaalivirasto esitti toimeentulolakiin muutosta siten, että sosiaaliviranomainen voisi aktiivisesti kertoa tällaisesta tilanteesta poliisille. Asia ei milloinkaan edennyt.

Ulkomaalaislaki lähtee siitä, että jos EU-kansalainen toistuvasti tukeutuu viimesijaiseen sosiaaliturvaan, pitäisi tarkistuttaa, täyttyvätkö hänellä enää maassaolon edellytykset.

- Kuka itse lähtee poliisin luokse ja kertoo, että "olen nyt saanut kolme kuukautta toimeentulotukea, perutko nyt rekisteröintini". Eihän se näin toimi.

Tällä hetkellä sosiaaliviranomaisilla ei ole lain mukaan oikeutta kertoa poliisille.

- Jäädään tähän tilaan, jolloin toimeentulotuki ja ulkomaalaislaki eivät keskustele keskenään, emmekä me voi tälle mitään. Olemme täysin pattitilanteessa.

Palviaisen mukaan poliisiviranomaisilla olisi oikeus kysyä henkilöistä sosiaalivirastolta, mutta he eivät kysy.

- Toinen kysymys on sitten vielä se, että jos poliisi peruisi oleskeluoikeuden, niin seuraisiko siitä käytännössä mitään, Palviainen pohtii.

- Näistä ehkä syntyvät ne käsitykset, että he saavat enemmän. Se on tämä lakien ristiriita, joka hämmästyttää kansalaisia ja työntekijöitä.

___________________________________________________

Iltalehti: Maahanmuuttajille enemmän sossusta?

Iltalehti selvitti, saavatko maahanmuuttajat helpommin rahaa sosiaalitoimistosta.

"Voitteko selvittää, miksi Helsingin sosiaalivirasto myöntää maahanmuuttajille iPhone 5:n, kalleimmat pesutornit ja vastaavia. Nämä noudetaan Itäkeskuksen Gigantista. Kun suomalainen sosiaalitoimiston asiakas noutaa tuotteita, ovat ne yleensä edullisimmat, mitä löytyy."

Tässä vain yksi esimerkki Iltalehden toimitukseen tulleista viesteistä, joissa huhutaan ja ihmetellään maahanmuuttajien mahdollisesti saamia suurehkoja sosiaalitukia. Vastaavia juttuja on liikkunut siitä lähtien, kun Suomeen saapuivat ensimmäiset suuremmat pakolaisryhmät 1990-luvun alussa.

Huhumylly sai vettä rattaisiinsa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tultua julkisuuteen nelisen vuotta sitten. Päätöksen mukaan etiopialaisnainen oli petoksen kautta saanut tuhansia euroja sosiaalitukea Suomessa. Nainen ja hänen kaksi lastaan saivat vajaan kahden vuoden aikana erilaisina avustuksina yhteensä lähes 56 000 euroa, kuukaudessa verottomana noin 2 500 euroa.

- Tämä tapaus on aivan poikkeuksellinen, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen Helsingin kaupungilta toteaa.

Hän ei avaa tapausta enempää salassapitovelvollisuuden vuoksi. Sen verran hän tapauksesta vielä sanoo, että kyseessä täytyy olla erityisistä olosuhteista johtuen myönnetty harkinnanvarainen tuki.

Kaupunkilegendoja

Maahanmuuttajille maksetut satelliittiantennit Palviainen kuittaa kaupunkilegendoina.

- Täsmälleen samoilla perusteilla myönnetään tukea kantaväestölle ja maahanmuuttajille lukuun ottamatta pakolaisten vastaanottoa, Palviainen vakuuttaa.

Hän korostaa, että perustuslain mukaan kaikki ovat samassa asemassa.

- Jos jollekin kantaväestöläiselle tai maahanmuuttajalle myönnetään esimerkiksi ajokortti, niin se on täysin samoin perustein. Ja ajokortti on äärimmäinen poikkeustapaus. Taustalla ovat olleet esimerkiksi lastensuojelulliset syyt, tai on yritetty aktivoida työelämään.

Helsingin kaupunki kilpailuttaa sosiaalituen piiriin kuuluvien hankintojen hinnat.

- Tietyt firmat ovat voittaneet kilpailutuksen, yksi näistä on Gigantti, Palviainen sanoo ja viittaa Iltalehdelle tulleeseen vinkkiin.

- Sieltä voidaan hankkia sitoumuksella esimerkiksi pesukone, ja sitoumus on sen hintainen kuin se on. Jos joku ostaa kalliimman laitteen, hän laittaa lisää omaa rahaansa.

Palviaisen mukaan puhelimia ei hankinta edes koske, eikä niitä juurikaan toimeentulotuessa myönnetä.

- En ymmärrä, mistä tämä voi tulla. Osa maahanmuuttajista taas syyttää, että kantaväestö saa enemmän, Palviainen pohtii huhuja.

Tarkka harkinta

Palviainen selventää harkinnanvaraisen tuen perusteluita.

- Se on sosiaalialan ammattilaisen kanssa keskustelu ja harkinta asiakkaan kokonaiselämäntilanne huomioon ottaen. Päätöksenteko on delegoitu sosiaalityöntekijälle ja sosiaaliohjaajalle.

Perustoimeentulotukeen kuuluvat ruoka, vaatteet, hygienia, informaatiomenot, vuokra, eli jokapäiväisen elämän menot. Harkinnanvaraisena ei myönnetä yleensä sitä, mikä kuuluu perustoimeentulon piiriin.

- Lapsiperheissä harkinnanvarainen käsittää esimerkiksi harrastusmenoja. Äärimmäisessä hädässä olevalle perheelle annetaan ruokarahaa, vaikka se onkin perustoimentuloon liittyvää.

- Annetaan myös avustusta esimerkiksi paikallisliikennemaksuihin perustellusta syystä. Jos on asumisessa vaikeuksia, niin esimerkiksi vuokrarästejä ja vakuusmaksuja yksityiseen asuntoon annetaan, samoin hautausmenoihin.

Tiukka seula

Kotoutumistukea, vastaanottorahaa ja toimeentulotukea. Maahanmuuttajat saavat erilaisia sosiaalitukia riippuen henkilön statuksesta.

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen Helsingin kaupungilta vakuuttaa, etteivät maahanmuuttajat saa päällekkäisiä tukia.

Hän kertoo, että kotoutumistuen kustantaa valtio, mutta kunta suorittaa maksun. Kotoutumistuki on siis kunnallinen meno, jonka valtio korvaa sataprosenttisesti.

- Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijana henkilö saa vastaanottorahaa, eikä hän voi saada kotouttamis- tai toimeentulotukea samaan aikaan. Jos ei ole oleskelulupaa, ei kahta jälkimmäistä voi saada, Palviainen selventää.

Pakolaiset saavat kolme vuotta kotoutumistukea. Se on täsmälleen saman suuruinen ja siinä on samat säännöt kuin toimeentulotuessa. Siitä käytetään ainoastaan eri nimitystä.

- Tuki myönnetään samalla henkilötunnuksella, eli vain asiakkaan asiointipaikan toimipiste vaihtuu.

Henkilö siis siirtyy toimeentulon piiriin saatuaan oleskeluluvan.

FAKTAT

Tuet muualla

Ylen MOT-ohjelma selvitti joidenkin Euroopan maiden myöntämän sosiaaliturvan määrän turvapaikan saaneille perheille vuonna 2010. Esimerkkitapauksena oli kahden työttömän aikuisen ja kolmen lapsen muodostama perhe, joka on tullut maahan äskettäin. Tukia myönnettiin seuraavasti:

1. Suomi 2 283 € / kk
2. Ruotsi 2 143 € / kk
3. Saksa 1 935 € / kk
4. Tanska 1 765 € / kk
5. Ranska 1 740 € / kk
6. Britannia 1 179 € / kk
7. Espanja 1 520 € / kk ( vain 3 kk:n ajan)
8. Italia 0 €
9. Kreikka 0 €

Lähde: Yle