Kauppalehti: Vetoapua maahanmuutosta

Kauppalehti: Vetoapua maahanmuutosta 17.3.2015

Suomi tarvitsee aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa.

Syyt tähän ovat kaikkien tiedossa: ikääntymisen myötä työtä tekevien käsiparien määrä vähenee. Näin ikääntyminen on merkittävä uhka kansantalouden kasvulle. Lisäksi vanheneva väestö tarvitsee hoitajia. Yle uutisoi VATT:n selvityksestä, jonka mukaan terveydenhoitopalveluihin tarvitaan 90 000 työntekijää lisää vuoteen 2030 mennessä.

Myös kansainväliselle huipulle tähtäävät yritykset tarvitsevat spesiaaliosaajia. Aina ei riitä, että työntekijä on hyvä, vaan hänen on oltava alansa huippu. Kotimainen työvoimatarjonta ei tähän vaateeseen pysty läheskään aina vastaamaan.

Yleisen ilmapiirin kannalta ongelmallista on se, että pakolaispolitiikka on mielletty maahanmuuttopolitiikaksi. Näin asian ei pitäisi olla. Ne ovat kaksi eri asiaa. Maahanmuuttopolitiikka edellyttää tulevien työvoimatarpeiden selvittämistä. Kun iso kuva on valmiina, Suomen pitää käynnistää aktiivinen maahanmuuttajien houkuttelu. Tällöin Suomi voisi perustaa esimerkiksi maahanmuuttotoimistoja niihin mahdollisiin lähtömaihin, joista työntekijöitä haluttaisiin Suomeen houkutella.

Kotouttamista helpottaisi se, että mahdollisille halukkaille tulijoille olisi yksityisen ja julkisen sektorin yhteisvoimin taattu asunto, ensimmäinen työpaikka ja kielikoulutus. Hieman tätä muistuttavia kokeiluja on tehty jo esimerkiksi Filippiineiltä tulleiden sairaanhoitajien kohdalla. Kokemukset ovat olleet hyviä.

Ongelmana on se, että Suomen tilanne ei ole ainutlaatuinen. Vastaavanlaisten väestön ikääntymisen johdosta syntyvien ongelmien kanssa painitaan Länsi-Euroopassa laajemminkin. Osaajien kisassa Suomen houkuttelukyvyssä ei ole hurraamista. Täällä on karu ilmasto, kyräilevää väestöä ja korkeat elinkustannukset. Harvoihin valtteihimme kuuluu ilmainen koulutusmahdollisuus. Tältä osin Suomessa on aika ajoin nostettu esiin maksun perimistä ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Tämän suhteen ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Jos Suomeen ei saada houkuteltua esimerkiksi hoivahenkilöstöä, tulevina vuosina pääsemme pohtimaan sitä, löytyykö täältä väestöä, joka haluaisi lähteä hoidettavaksi ulkomaille. Esimerkiksi saksalaisvanhuksia hoivataan jo Puolassa ja Tsekeissä. Lisäksi esimerkiksi Hollannissa tuetaan niitä iäkkäitä, jotka hakevat vanhushoitoa kotimaan rajojen ulkopuolelta.

Vaikka juuri nyt tuntuisi erikoiselta ajatukselta, että ikääntyvä suomalainen asuisi palvelukriteerit täyttävässä palveluasunnossa Thaimaassa tai Espanjassa, ensi vuosikymmenellä tilanne voi olla realistinen. Tämä edellyttää luonnollisesti vapaaehtoisuutta ja valinnanvapautta.