MTV: Karkotusprosessi venyy vuosiksi – karkotettava ehtii tehtailla uusia rikoksia

MTV: Karkotusprosessi venyy vuosiksi – karkotettava ehtii tehtailla uusia rikoksia 26.3.2015

Kiintiöpakolaisena Suomeen tullut mies syyllistyi useisiin seksuaalirikoksiin. Maahanmuuttovirasto määräsi hänet karkotettavaksi tammikuussa 2013, mutta mies valitti hallinto-oikeuteen. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti helmikuussa 2015, että miehen saa karkottaa.

Rikokseen syyllistyneen karkottaminen vie helposti pari kolme vuotta. Ensin poliisi tekee esityksen, sitten Maahanmuuttovirasto käsittelee, ja yleensä asia puidaan vielä oikeudessa. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan nyt, että karkottaminen tehtäisiin heti. Aloitteessa katsotaan myös, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset tulisi karkottaa vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta. Aloite oli torstaina saanut vajaat 40 000 kannatusilmoitusta.

STT:n haastattelemat asiantuntijat eivät innostu muutoksista karkottamisen perusteisiin, mutta kaipaavat säädöksiin mahdollisuutta ryhtyä nykyistä aiemmin karkottamispäätöksen täytäntöönpanoon.

– Voisi pohtia, voiko joissakin tapauksissa täytäntöönpanoon ryhtyä jo ennen hallinto-oikeuden päätöstä, jos rikokset ovat esimerkiksi riittävän vakavia, sanoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta.

Ehtii syyllistyä uusiin rikoksiin

Koskipirtti kertoo, että toisinaan karkotettava ehtii syyllistyä jatkuvasti uusiin rikoksiin prosessin aikana. Hän toivoo lisäksi, että rikokseen syyllistyneelle voitaisiin määrätä maahantulokielto, vaikka hän on jo ulkomailla.

Poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta katsoo, että prosessi on äärimmäisen pitkä.

– Rikoksen perusteella karkotettavat tulisi pystyä karkottamaan nopeammin.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) totesi pari viikkoa sitten, että rikosperusteinen karkottaminen pitäisi voida panna täytäntöön heti tai nopeutetusti. Räsänen myös nopeuttaisi käsittelyä hallinto-oikeuksissa. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan tämä edellyttäisi muutoksia ulkomaalaislakiin, joka kuuluu sisäministeriölle.

"Harkittava muutakin kuin rikos"

Karkottamiskäytäntö haravoitiin vuoden 2009 Sellon ampumisen jälkeen. Ampujalla oli rikostausta ja hänestä oli tehty karkottamisesitys, mutta ei oltu karkotettu. Ampumisen jälkeen esitysten ja päätösten määrät nousivat.

Poutasen mukaan poliisi pyrkii tekemään esityksiä aina, kun edellytykset täyttyvät.

– Pahimmat ja raaimmat jutut kulkevat joka tapauksessa prosessin läpi.

Laki rajaa, että rikosten on oltava toistuvia tai enimmäisrangaistuksen vähintään vuosi vankeutta. Aloitteen ehdotus karkottamisesta vankeuden pituudesta riippumatta ei lisäisi sisäministeriön erityisasiantuntijan Tero Mikkolan mukaan suuresti karkottamismääriä.

– Mitään maailmaa mullistavia muutoksia ei olisi tulossa.

Mikkola pohtii sitä, onko järkevää lähteä karkottamaan hyvin lievien rikosten pohjalta.

Maahanmuuttoviraston Koskipirtin mukaan nytkin voidaan karkottaa kymmeniin sakkorangaistuksiin tuomittu, jos hän on ollut lyhyen aikaa Suomessa. Harkinnassa huomioidaan aina karkotettavan tilanne kuten perhesiteet, työpaikka ja Suomessa oleskeluaika sekä rikoksen uusintariski.

Koskipirtti katsoo, ettei päätös saa perustua vain rikokseen.

– Jos ihminen on asunut 20 vuotta Suomessa, syyllistyy yhteen vakavaan rikokseen ja saa vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen, ei silloin ole oikeudenmukaista karkottaa häntä.

Karkottaminen vaatii myös paljon viranomaistyötä ja maksaa.

– Karkotettavat hyvin harvoin maksavat itse lentolippunsa.