Yle: Helsingin vaaliehdokkaat: Valtiolta lisätukea maahanmuuttajien kotouttamiseen

Yle: Helsingin vaaliehdokkaat: Valtiolta lisätukea maahanmuuttajien kotouttamiseen 31.3.2015

Ylen vaalikoneen mukaan enemmistö eduskuntaan pyrkivistä helsinkiläisistä vaatii valtiolta lisätukea pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotouttamiseen. Helsingissä ongelmana on etenkin pitkä jonotusaika kieliopetukseen. Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan tarvetta pakolaisista maksettaviin valtion korvauksiin on kuitenkin kaikissa kunnissa.

Noin puolet Suomen maahanmuutosta suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Ylen vaalikoneesta käykin ilmi, että reilut seitsemänkymmentä prosenttia vastanneista helsinkiläisistä eduskuntavaaliehdokkaista toivoo valtiolta erityistukea pääkaupungille maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Helsingissä suurin ongelma on pitkä jonotusaika TE-toimiston kotoutumiskoulutukseen. Maahanmuuttaja voi joutua odottamaan koulutukseen pääsyä jopa kahdeksan kuukautta. Koulutuksessa opiskellaan suomen kieltä, perehdytään yhteiskuntaan ja tutustutaan työmarkkinoihin.

Kuntaliiton maahanmuutosta vastaavan erityisasiantuntijan Anu Wikman-Immosen mukaan kotouttamiseen alkuvaiheessa tehtävät panostukset tuovat pitkällä aikavälillä säästöjä toimeentulotukikustannuksissa.

– Maahantulon alkuvaiheessa maahanmuuttajan motivaatio on suurin. Hän haluaa oppia uuden kotimaansa kieltä, kulttuuria ja tapoja. Jos ajatellaan humanitäärisin perustein tullutta maahanmuuttajaa, niin hänellä on kova halu päästä töihin ja ottaa vastuu omasta elämästään pakolaisuuden jälkeen.

Vaikka hallitus on myöntänyt 55 miljoonan euron lisärahan kotoutumiskoulutukseen vuosille 2013-2016, koulutusta ei edelleenkään pystytä järjestämään riittävästi.

– Ihmisten työllistyminen viivästyy. He eivät löydä polkujaan täällä suomalaisessa yhteiskunnassa, kun kieli ei ole hallinnassa. Tavalliseen Arkielämän rytmiin pääsy pitkittyy, ja se heijastuu myös lasten hyvinvointiin, kertoo Helsingin maahanmuuttajapalvelujen päällikkö Sari Karisto.

Kuntaliitto: Tuet riittämättömiä

Kunnat saavat valtiolta korvauksia sen mukaan, kuinka paljon niissä asuu pakolaisia. Alle seitsemänvuotiaista maksettava korvaus on 2 300 euroa ja tätä vanhemmista noin 7 000 euroa vuodessa.

Kun pakolaiset muuttavat, rahat seuraavat heidän perässään uuteen kuntaan. Näin maahanmuuttajia vetävä pääkaupunkiseutu saa kyllä korvauksen jokaisesta pakolaisesta.

Ongelmana on kuitenkin se, että korvaukset eivät riitä kattamaan pakolaisista aiheutuvia kuluja.

– Kaikkien kuntien tulisi saada oikeudenmukaiset ja riittävät resurssit maahanmuuttajien kotouttamiseen. Erityisesti humanitäärisin perustein tulleiden maahanmuuttajien osalta valtio korvaa kunnille laskennallisena korvauksena tietyn osan kotouttamisesta. Nämä korvaukset ovat huomattavasti alle sen kustannustason, mitä sitten nämä palvelut maksavat, Wikman Kuntaliitosta sanoo.

Viime vuonna kunnille jaettiin valtionosuuksia kaikkiaan 45 miljoonaa euroa vieraskielisten peruskoululaisten määrän mukaan.

Tänä vuonna vieraskielisistä maksettavaa valtionosuutta on korotettu lähes puoleen miljardiin euroon, mutta summa jaetaan kaikkien vieraskielisten määrän mukaan, ei vain peruskoululaisten lukumäärän perusteella.

Tämä helpottaa maahanmuuttajavaltaisten kuntien elämää, mutta ei riittävästi, sanoo Kunatliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Uudessa valtionosuusjärjestelmässä vieraskielisten asukkaiden perusteella maksettava valtionosuus kymmenkertaistui. Suunta on oikea, mutta summa on häviävän pieni osuus valtion osuuksien 8.5 miljardin kokonaispotista, eikä se riitä kattamaan kaikilta osin niitä kustannuksia, mitä kotouttamisesta kunnille aiheutuu.