Yle: Suomalaisopiskelijat ulkomaalaisia kalliimpia ammattikorkeakoululle

Yle: Suomalaisopiskelijat ulkomaalaisia kalliimpia ammattikorkeakoululle 27.3.2015
Helsingin Sanomat: Kuinka paljon Suomi maksaa ulkomaalaisten opinnoista? Hinnan laskeminen osoittautui vaikeaksi
Faktaa Express 2A/2015: Mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? (pdf)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyökeskuksen CIMO:n tuoreesta selvityksestä selviää, että ulkomaalainen opiskelija maksaa yliopistolle enemmän kuin ammattikorkeakoululle.

Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista on vaikea saada tarkkaa selvyyttä. Laskutehtävää häiritsevät tuntemattomat muuttujat ja monimutkaiset vaikutussuhteet. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyökeskuksen CIMO:n tänään julkaisemassa selvityksessä pyritään kuitenkin antamaan viitteitä siitä, mitä ulkomaalaisten kouluttaminen maksaa Suomelle.

CIMO:n Valtion taloudellinen tutkimuslaitokseltä (VATT) tilaaman selvityksen yllättävin tulos on se, että "ammattikorkeakouluissa ulkomaalaisen opiskelijan kustannusvaikutukset ovat pienemmät kuin kotimaisen". Heti perään selvityksessä kuitenkin todetaan laskelmien luottamusvälien olevan niin suuria, ettei tällä perusteella voida antaa varmaa kuvaa kustannuseroista.

Yliopistoissa ulkomaalainen opiskelija voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin suomalainen opiskelija.

Mitä kouluttaminen maksaa?

Jos korkeakoulujen koulutuskustannukset jaetaan opiskelijamäärällä, saadaan yhden yliopistolukuvuoden hinnaksi keskimäärin 7 000 euroa. Ammattikorkeakoulun puolella kustannukset ovat tästä hieman korkeammat.

Oppilaitoksilla on kuitenkin kiinteitä kustannuksia, jotka pysyvät samoina opiskelijamäärästä riippumatta. Kun nämä otetaan huomioon, VATT laskee yhden kokopäiväisen perustutkinto-opiskelijan koulutuksen maksavan vuodessa keskimäärin 2 800 euroa yliopistolle. Samalla laskukaavalla ammattikorkeakouluopiskelijan vuoden koulutus maksaa 2 300 euroa.

Kustannusten lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat tuovat Suomelle taloudellista hyötyä kuluttamisen ja työnteon muodossa. Opiskelijat voivat saada tukea ulkomailta, mikä kuluu Suomessa asumiseen ja ruokaan. Hän voi käydä osa-aikatöissä ja maksaa siitä veroa Suomeen.

VATT laskee, että jos ulkomaalainen opiskelija saa palkkaa Suomesta ja tulonsiirtoja ulkomailta, hänen opiskeluajan kustannukset ja hyödyt yhteiskunnalle menevät lähes tasan. Jos taas opiskelija elää täysin ulkomailta saamalla rahoituksella, hyödyt ovat suuremmat.

______________________________________


Helsingin Sanomat: Kuinka paljon Suomi maksaa ulkomaalaisten opinnoista? Hinnan laskeminen osoittautui vaikeaksi

Ulkomaalaisten korkeakoulutukselle Suomessa on hankala panna hintalappua. Se kävi ilmi, kun Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) teki laskelmia ulkomaalaisopiskelijoitten aiheuttamista menoista ja tuloista heidän opiskeluaikanaan. Huomiotta tässä tarkastelussa jäivät mahdolliset tulot tai menot valmistumisen jälkeen.

Selvityksen ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluajan taloudellisista vaikutuksista Suomelle tilasi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo.

Laskelma perustuu kustannus-hyötyanalyysiin, jossa opiskelun hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin rahamääräisenä ja Suomen näkökulmasta.

Opiskelun kustannuksia voidaan laskea monin tavoin.

Yksinkertaisin tapa on jakaa korkeakoulujen ilmoittamat koulutuksen kustannukset opiskelijamäärällä. Näin laskettuna ulkomaalaisen opiskelijan kouluttaminen maksaa vuodessa keskimäärin 7 000 euroa yliopistossa ja hieman enemmän ammattikorkeakoulussa.

Koulutusalojen väliset erot ovat suuret. Yliopistokoulutus on kalleinta taidealoilla ja halvinta yhteiskuntatieteissä ja humanistisilla aloilla.

Tekniikan, kaupan ja luonnontieteiden alat jäävät vertailussa hieman keskiarvon alapuolelle eli noin 6 000 euroon. Näillä aloilla ulkomaalaisia opiskelee eniten.

Ammattikorkeakouluissa kalleimpia ovat kulttuuri-, luonnonvara- ja ympäristöalat.

Halvin on liiketalouden ja hallinnon ala, jolla ulkomaalaisia opiskelee eniten. Toinen ulkomaalaisten suosikkiala on tekniikka ja liikenne, jonka kustannukset ovat yli 8 000 euroa vuodessa.

Tässä laskutavassa ei näy se, että ulkomaalaisen koulutus voi tulla kalliimmaksi kuin kotimaisen opiskelijan esimerkiksi rekrytoinnin, räätälöityjen palveluiden ja vieraskielisen opetuksen takia.

Myöskään sitä ei ole toisaalta otettu huomioon, että osa korkeakoulujen kustannuksista on kiinteitä eli pysyy samana opiskelijamäärästä riippumatta. Mikäli kiinteät kustannukset huomioitaisiin, hintalappu olisi paljon pienempi.

Hyötyjä on laskettu kulutuksen ja palkkatulojen kautta. Tiedot on poimittu Opiskelijatutkimus 2014 -kyselystä.

Kyselyyn vastanneet ulkomaalaiset opiskelijat kuluttivat keskimäärin 840 euroa kuukaudessa eli noin 10 000 euroa vuodessa.

Suurin tulonlähde oli palkka, jota sai yli kolmannes vastaajista keskimäärin 270 euroa kuukaudessa eli 3 300 euroa vuodessa.

Kyselystä ei selviä, tuliko palkka Suomesta vai ulkomailta.

Tärkeitä tulonlähteitä olivat myös vanhempien tai sukulaisten tuki sekä säästöt.

Tuloista ja kulutuksesta arvioitiin kertyvän veroja noin 1 740 euroa vuodessa.

Noin kolmannes sai julkisia tulonsiirtoja yhteensä noin 2 000 euroa vuodessa.

Suomessa opiskelijan väliaikaisella oleskeluluvalla olevat eivät saa varsinaista opintotukea.

EU- ja Eta-maista tulleet kuluttivat hieman enemmän kuin muualta tulleet. He saivat myös hieman enemmän palkkatuloja, joista maksoivat veroa. He saivat myös enemmän tulosiirtoja, joko kotimaastaan tai Suomesta.

Mikäli oletetaan, että opiskelija saa Suomesta palkkaa, mutta tulosiirrot tulevat ulkomailta, menevät opiskeluajan kustannukset ja hyödyt koko yhteiskunnan kannalta tasan, raportissa arvioidaan.

Silloin opiskelukustannukset ja palkka ovat yhteensä noin 10 700 euroa vuodessa ja kulutus sekä ansiotulovero noin 10 800 euroa vuodessa.

Koska julkinen sektori hyötyy vain verotuloista, sen kannalta kustannukset ovat hyötyjä suuremmat, raportissa päätellään ja saadaan nettokustannusten määräksi runsaat 5 600 euroa vuodessa.

Raportissa korostetaan, että laskelmia voidaan tehdä monella tavalla.

Huomioon tulisi ottaa myös korkeakoulutusta edeltävä koulutus.

Ammattikorkeakoulututkintoa edeltävän koulutuksen hinta on keskimäärin noin 80 000 euroa ja maisterintutkintoa edeltävä noin 100 000.

Muualla kustannetun pohjakoulutuksen hyöty toteutuu Suomen taloudelle silloin, jos opiskelija jää maahan valmistuttuaan.

Muutenkin hyötyjen arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon valmistumisen jälkeinen tilanne eli mahdollinen työllistyminen, raportissa perätään lisäselvitystä.

Fakta
Kulut ja tulot melkein tasan
- Koulutuksen järjestämisen kustannukset 7 400 euroa vuodessa opiskelijaa kohden.
- Julkiset tulonsiirrot opiskelijalle 2 000 euroa
- Opiskelijalle maksettu palkka 3 300 euroa.
- Opiskelijan kulutus 10 100 euroa
- Kulutuksen arvonlisävero 1 000 euroa.
- Opiskelijan maksama ansiotulovero 740 euroa.
- Suomessa on nyt noin 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Heille on harkittu lukukausimaksuja, mutta niitä ei ole toteutettu kokeilua pitemmälle. Kokeilu loppui viime vuonna.
Lähde: Cimo