Yle: "Luulen, että itse veren luovuttaminen ei ole heille se kynnys" – Afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia tarvitaan lisää

Yle: "Luulen, että itse veren luovuttaminen ei ole heille se kynnys" – Afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia tarvitaan lisää 22.3.2015

SPR:n Veripalvelu tarvitsee enemmän ulkomaalaistaustaisia luovuttajia. Hätätilanteissa sopivaa verta löytyy. Syntyperään liittyvät erot voivat kuitenkin tulla esiin, kun potilas tarvitsee verta paljon tai toistuvasti.

Kun ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Suomessa kasvaa, sairaaloissa tarvitaan myös erilaista verta. Suomen Punaisen Ristin (SPR) Veripalvelussa kaivataan erityisesti afrikkalaistaustaisia luovuttajia.

Verenluovutuksen asiakaspäällikkö Liisa Romo SPR:n Veripalvelusta kertoo, että O– -veri käy hätätilanteissa kaikille. Ongelmia voi tulla, kun potilas tarvitsee enemmän verta. Silloin erilaisilla veriryhmäominaisuuksilla on enemmän merkitystä.

– Erityisesti niissä tilanteissa, joissa potilas tarvitsee paljon verta tai toistuvia verensiirtoja, voi olla enemmän merkitystä muillakin veriryhmillä ja veriryhmätekijöillä. Silloin voi olla niitä tilanteita, että on haasteellista löytää sopivaa veriryhmää, Liisa Romo sanoo.

Kun potilas on kotoisin Suomen lähimmistä naapurimaista, erot veriryhmissä ovat yleensä pieniä. SPR:n Veripalvelun mukaan afrikkalaistaustaisilla kuitenkin esiintyy sellaisia harvinaisia veriryhmiä tai veriryhmäyhdistelmiä, joita suomalaistaustaisesta väestöstä ei käytännössä löydy.
Synnytyksiin ja toistuviin verensiirtoihin varattava oikeanlaista verta

Vastaava lääkäri Johanna Castrén SPR:n Veripalvelusta avaa veriryhmien eroja.

– Meillä on tunnetut ABO-veriryhmäjärjestelmä ja niin sanottu Rhesus-järjestelmä. Sen lisäksi tunnetaan satoja muita veriryhmätekijöitä. Harvinainen veriryhmä tarkoittaa sitä, että jonkun muun veriryhmäjärjestelmän kohdalla ihmisellä joko on vähän tavallisuudesta poikkeava tekjiä tai häneltä se puuttuu, Johanna Castrén sanoo.

Liisa Romo SPR:n Veripalvelusta kertoo esimerkkejä tilanteista, joissa oikealle verivalmisteelle olisi erityistä tarvetta.

– Afrikkalaistaustaisella väestöllä on enemmän sirppisoluanemiaa, jonka hoitona ovat toistuvat verensiirrot. Samoin heidän kulttuurissaan on monilapsisia perheitä, joilla on useita synnytyksiä. Näiden yhteydessä voidaan tarvita toistuvia verensiirtoja.

Romo muistuttaa, että myös joillekin suomalaista syntyperää oleville sopivan veren löytyminen voi olla työlästä.

Verenluovutus tyssää byrokratiaan

Somaliasta Suomeen parikymmentä vuotta sitten, 15-vuotiaana, muuttanut Abdirahim Hussein on luovuttanut verta useita kertoja. Hän uskoo, että monen afrikkalaistaustaisen verenluovutus tyssää byrokratiaan.

– Luulen, että itse veren luovuttaminen ei ole heille se kynnys tai ongelma, vaan byrokratia ennen sitä. On paljon erilaisia papereita, mihin pitäisi tutustua, on kielimuuri eikä aikaa välttämättä löydy, Abdirahim Hussein pohtii.

Riittävästi sopivaa verta saataisiin, jos afrikkalaistaustaisia luovuttajia olisi Suomessa noin 100–150. Veripalvelu onkin jo tehnyt yhteistyötä somaliyhteisön kanssa uusien luovuttajien löytämiseksi. Kaikillle verenluovutus ei kuitenkaan sovi, sillä verenluovuttajien on täytettävä tietyt edellytykset. Abdirahim Husseinin mielestä verta voisi hyvin kerätä esimerkiksi moskeijassa.

– Olen tässä käynyt keskustelua myös imaamien kanssa. He olivat sitä mieltä, että ehdottomasti pitäisi saada jopa moskeijaan verenluovuttamista, jos on mahdollista näin tehdä.

Erilaisia etnisiä taustoja edustavia verenluovuttajia on pyritty saamaan lisää myös muissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja Englannissa. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia asui Suomessa vuonna 2013 runsaat 300 000. Esimerkiksi somalialaistaustaisia heistä oli vajaat 16 000.