Yle: Kielitaito ja verkostojen puute suurimmat esteet maahanmuuttajien työllistymiselle

Yle: Kielitaito ja verkostojen puute suurimmat esteet maahanmuuttajien työllistymiselle 18.3.2015

Kauppatieteiden maisteri ja muun muassa englantia ja ranskaa puhuva Dana Kilpeläinen on lähettänyt vuoden aikana tuhat työhakemusta. Kilpeläinen on asunut Suomessa yli kaksi vuotta, mutta aktiivisesta työnhausta huolimatta hän ei ole onnistunut saamaan töitä.

– En puhu vielä täydellisesti suomea, joten en voi vielä saada työpaikkaa, toteaa Kilpeläinen.

Korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on edelleen vaikeuksia työllistyä Suomessa. Erityisesti maahanmuuttajanaisten on miehiä vaikeampi löytää työpaikkaa. Suurin este työllistymiselle on juuri korkea kielitaitovaatimus, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

– Meillä Suomessa vaaditaan hyvin täydellistä suomen kielen taitoa. Esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa ollaan paljon tottuneempia siihen, että puhutaan vähän murtaen eikä ihan täydellisesti, mutta silti ymmärretään kuitenkin, sanoo Stenman.

Tällä hetkellä työkokeilussa oleva Kilpeläinen ymmärtää, että suomen kielen osaaminen on työnhaussa tärkeää. Sitä painotetaan kuitenkin hänen mielestään liikaa.

– Ehkä on liian korkea vaatimus, että työntekijä osaa täydellisesti suomea. Minusta olisi tärkeää arvostaa enemmän työnhakijan kansainvälistä kokemusta, Kilpeläinen sanoo.

Kielitaidon lisäksi myös verkostojen puute vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä.

– Maahanmuuttajalla ei ole useinkaan näitä verkostoja. Ei ole tuttuja tai sukulaisia, jotka voisivat suositella häntä. Monestihan työpaikat täyttyvät tuttavien tai vanhojen kontaktien kautta sekä sen kautta, että on ollut ennen töissä, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

"Työnantajilla korkea kynnys työllistää ensimmäinen maahanmuuttaja"

Myös työnantajan asenteissa on Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajan Kristina Stenmanin mielestä parannettavaa.

– Tuntuu, että työnantajilla on kynnys työllistää ensimmäinen maahanmuuttaja.

Stenmanin mukaan töihin pääseminen on erityisen vaikeaa afrikkalaistaustaisilla maahanmuuttajilla.

– Jos ajatellaan esimerkiksi somalialaisia, joita on ollut Suomessa noin 25 vuotta, niin siinäkin joukossa on ollut paljon korkeasti koulutettuja ja siitä huolimatta se tie työelämään on ollut todella vaikea. Se missä viranomaisten pitäisi pystyä parempaan on, että työnantajalle pitäisi paremmin kertoa, mikä työnhakijan aikaisemmin saavutettu osaaminen ja kokemus on.

Romaniassa kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Dana Kilpeläinen uskoo, että hänen tutkinnollaan ei ole paljoakaan arvoa.

– Koska en ole suorittanut tutkintoa Suomessa, niin sillä ei ole välttämättä laisinkaan arvoa työnhaussa. Minulle on sanottu, että minun pitäisi ottaa täällä esimerkiksi jokin kauppatieteiden kurssi. Ja olisi hyvä, jos olisi tutkinto Suomesta, kertoo Kilpeläinen.