Karjalainen: Hattivatiksi haukkumista - nuorten asenteet ovat entistä jyrkempiä 20.3.2015
Joukko somalityttöjä kävelee koulun käytävällä. Puheensorina ja pitkien hameiden kahina synnyttävät ääniä, joita suomalaisnuorten ryhmä alkaa kommentoida.
”Hamehelmat! Hattivatit!”, huutelee osa porukasta ja loput remahtavat nauruun.
Kukaan ei uskalla poiketa porukasta, koska pelkää leimautumista.
Myös ohikulkeva opettaja pohtii, miten olisi voinut puuttua mutta jatkaa kulkemistaan.
Puuttuminen rasistiseen käytökseen on yhä vaikeaa.
Koulumaailmassa siitä voi seurata jopa rangaistuksia, nimittelyä ja väkivaltaa, kuten Anne-Mari Souton muutama vuosi sitten tarkastetusta väitöskirjasta selviää.
Toisaalta puuttumista saatetaan pitää mahdottomana, isona tekona. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Maria Pikkarainen Suomen Punaisesta Rististä toteaa kuitenkin, että pienikin teko voi riittää.
- Huutelun kohteen vierelle voi mennä vaikka seisomaan ja osoittaa siten pitävänsä toista samanarvoisena.
SPR on kampanjoinut rasismia vastaan jo 1990-luvun lopulta. Omaa, valtakunnallista rasisminvastaista viikkoa järjestö on viettänyt 2000-luvun alkupuolelta.
Viikon aikana eri puolilla Suomea järjestettävät tapahtumat ja konsertit pyrkivät vähentämään rasismia pienten, arkisten tekojen kautta.
- Lapset ja nuoret ovat hyvin kiinnostuneita aiheesta ja keskustelua syntyy. En muista yhtään epämiellyttävää tilaisuutta koulussa, Pikkarainen sanoo.
Asenteet ovat kiristyneet nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Pitkään rasismia tutkineen, Oulun yliopiston sosiologian professorin Vesa Puurosen mukaan verkkomaailma on räjäyttänyt rasismikeskustelun valloilleen.
- Nettikeskusteluissa rasistiset äänet pääsevät esiin ilman kritiikkiä.
Puuronen katsoo asenneilmapiirin muuttuneen paljon vuoden 2011 vaalien jälkeen.
- Tuolloin eduskuntaan pääsi paljon maahanmuuttokriittisiä ihmisiä. Heidän mielipiteistään on tullut tavallaan legitiimejä vuosien varrella. Myös tavallisen kansan on helpompi ilmaista rasistisia ajatuksiaan.
Lue lisää perjantain Karjalaisesta.