Yle: Maahanmuuttajat tuovat paljon hyvää urheiluseuratoimintaan – ”Suvaitsevaisuus lisääntyy”

Yle: Maahanmuuttajat tuovat paljon hyvää urheiluseuratoimintaan – ”Suvaitsevaisuus lisääntyy” 22.3.2015
Yle: Veikkausliigaan tähtäävä pakolaispoika on tuonut SJK:n junnuille nöyryyttä
Yle: Perinteikkään salibandyseuran toiminnassa maahanmuuttajilla tärkeä asema
Yle: Georgiassa kasvanut ex-huippu-urheilija sai maahanmuuttajat ja suomalaiset liikkumaan yhdessä
Yle: Suomalaiset huippujalkapalloilijat tuovat juhlapäivän turvapaikanhakijoiden arkeen

Kun maahanmuuttajalapset saavat osallistua seinäjokelaisen jalkapalloseuran toimintaan, he saavat rohkeutta, ja myös sosiaaliset taidot kehittyvät.

Seinäjoella jalkapalloa pelaavat maahanmuuttajapojat ja -tytöt on otettu erittäin positiivisesti vastaan. SJK-Junioreiden valmennuspäällikön Kari Kiviluoman mukaan rasismia ei ole esiintynyt.

- Lapset ovat sellaisia, että he ottavat lähes aina hyvin vastaan ja hyväksyvät erilaisuuden. On mielenkiintoista nähdä, miten lapset sen tekevät. Se on vilpitöntä, avointa ja ennakkoluulotonta. Totta kai pieni jännittyneisyys voi olla aluksi, mutta kun harjoitukset alkavat, olo on sellainen kuin he olisivat olleet aina mukana toiminnassa, iloitsee Kiviluoma.

Hänen mukaansa maahanmuuttajat ovat tuoneet ja tuovat yhä paljon positiivisia asioita seinäjokelaiseen urheiluseuratoimintaan.

- Opimme hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta jo nuoresta pitäen, koska maahanmuuttajapoikia on ikäluokasta 2005 lähtien mukana. Pelaajamme oppivat näkemään, että kaikki ovat lähtötasolla samalla viivalla. On syntymämaa ja ihonväri mikä tahansa, he syövät samaa puuroa. Välttämättä kaikki brasilialaiset pelaajat eivät ole loistavia vielä nuoruudessaan. He tekevät samat työt kuin me, Kiviluoma tähdentää.

Hän myös muistuttaa, että maahanmuuttajien myötä seinäjokelaiset urheilijanuorukaiset oppivat ymmärtämään muita kulttuureja, mikä on rikkaus.

- Sen myötä lisääntyy suvaitsevaisuus. Tietyillä pojilla on myös erityisosaamista. He ovat meitä monesti edellä esimerkiksi rytmitajussa.

Myös maahanmuuttajat saavat paljon, kun he harrastavat jalkapalloa. Sen on tärkeä osa heidän kotouttamisessaan. Sen myötä he oppivat muun muassa puhumaan suomea.

- Lapset ja heidän vanhempansa saavat myös suomalaisia kavereita, mikä on erittäin hyvä asia. Lasten itsetunnolle myös tekee erittäin hyvää se, kun he voivat osallistua ryhmän toimintaan. He saavat rohkeutta, ja sosiaaliset taidot kehittyvät.

Kiviluoma sanoo, että seuratoiminta myös keventää aavistuksen verran maahanmuuttajaperheiden kotitaakkaa ja huolta kotouttamisesta.

- Vanhemmat tietävät, että lapset ovat harjoituksissamme hyvässä paikassa ja järjestetyssä toiminnassa. Samalla hekin oppivat kulttuuristamme ja saavat tukea ja turvaa, kun ystäviä on ympärillä. He eivät ole yksin, ja jalkapallo on maailman globaali kieli. Vaikka ei puhuta sanaakaan samaa kieltä, asiat rupeavat pelaamaan, kun pallo laitetaan peliin.

Tällä hetkellä Seinäjoella on hieman toistakymmentä maahanmuuttajapelaajaa SJK-Junioreissa, Sepsissä, Seinäjoen Mimmiliigassa ja Seinäjoen Sisussa. Lisäksi muutama on mennyt neljän vuoden kotouttamisvaiheen läpi ja pelaa vanhemmissa ikäluokissa.

Pelaajat ovat Myanmarista, Kongosta ja Burkina Fasosta.

Seinäjoen kaupunki tukee toimeentulotukiasiakkaittensa eli tässä tapauksessa maahanmuuttajien lasten harrastusta 350 eurolla vuodessa. Tätä tukea annetaan neljän vuoden kotouttamisvaiheen aikana.


_______________________________________________________

Yle: Veikkausliigaan tähtäävä pakolaispoika on tuonut SJK:n junnuille nöyryyttä

Maahanmuuttajapojasta huokuvasta elämänmyönteisyydestä Seinäjoen jalkapallopojilla on paljon opittavaa.

Sayreh kuljettaa taitavasti palloa kentällä joukkueensa jalkapalloharjoituksissa Seinäjoella perjantai-iltana. Hänen eleistään ja taidoistaan huomaa, että hän on innostunut ja lahjakas.

Tänä vuonna 13 vuotta täyttävä poika tuli perheensä kanssa pakolaisena Seinäjoelle Myanmarista nelisen vuotta sitten.

- Alussa oli aika jännittävää, kun tulin tänne. Minun piti ensin opetella vähän suomen kieltä. Olen opetellut sitä koulussa, ja se on aika vaikeaa. Siinä on aika vaikeita sanoja ja kirjaimia.

Kotouttamisessa jalkapallolla on ollut tärkeä osa. Sitä hän on pelannut Seinäjoen Jalkapallokerhossa nyt kaksi ja puoli vuotta.

- Seinäjoella on ollut kivaa, sillä täällä on kivaa porukkaa ja olen saanut pelata kavereideni kanssa kentällä. Niitä on löytynyt paljon uusia, ja minut on otettu hyvin toimintaan mukaan, Sayreh iloitsee.

Hän sanoo innostuneensa jalkapalloilusta, koska se on hieno laji. Hän käykin harjoituksissa 3-4 kertaa viikossa.

- Tykkään myös juoksemisesta, ja olen tehnyt paljon maalejakin, kun olemme pelanneet. Joskus huilaan harjoituksista, mutta olisihan se kiva päästä joskus pelaamaan Veikkausliigaan, ja kyllä minä sinne pääsenkin.

SJK-Junioreiden valmennuspäällikkö Kari Kiviluoma kehuu nuorukaista.

- Sayreh on tuonut SJK-Junioreille omalla panoksellaan hirveän määrän nöyryyttä. Meillä pojat näkevät, mitä on, kun harjoitellaan jokainen pienikin asia erittäin intensiivisesti. Hänen tunnollisuutensa on varmaankin tarttunut myös meidän pelaajiin. Hänestä huokuvasta elämänmyönteisyydestä meillä on vielä paljon opittavaa.


_______________________________________________________


Yle: Perinteikkään salibandyseuran toiminnassa maahanmuuttajilla tärkeä asema

Vantaalla maahanmuuttajat ovat niin aktiivisia, että he järjestävät itsekin liikuntatoimintaa ja kutsuvat siihen avoimesti myös kaikkia muita.

Salibandyn entinen huippuseura VFT Vantaa järjestää nykyään kantasuomalaisten lisäksi maahanmuuttajille monipuolista harrasteliikuntaa.

Sen toiminta koostuu muun muassa vain naisille suunnatusta liikunnasta ja perheliikunnasta, mikä on tärkein toimintamuoto.

- Suosituimmat lajimme ovat jalkapallo ja futsal. Meillä on myös miesten lentopalloa ja perhesählyä, minkä myötä esittelemme pohjoismaista kansallislajia uusille maahanmuuttajille. Myös lastenkerhossa pelataan sählyä, jalkapalloa ja futsalia, seuran puheenjohtaja Päivi Korkea-aho kertoo.

Hänen mukaansa maahanmuuttajat harrastavat liikuntaa ja urheilua yhdessä kantasuomalaisten kanssa, mutta heillä on myös omaa toimintaa.

- Maahanmuuttajat ovat itse niin aktiivisia, että he pitävät toimintaa ja kutsuvat siihen mukaan avoimesti myös kaikkia muita. Heille on tärkeää oman perheen kanssa toimiminen, ja he ovat niin aktiivisia, että en tahdo pysyä puheenjohtajana mukana, Korkea-aho toteaa tyytyväisenä.

Seura tekee yhteistyötä Vantaan kaupungin Sporttia kaikille -hankkeen kanssa.

- Sitä kautta tieto toiminnastamme leviää virallisesti Vantaan kaupungin nettisivuilla, mutta oikeasti paras tiedotusväline on puskaradio. Maahanmuuttajat kertovat toiminnastamme muille omalla kielellään ja rohkaisevat heitä tulemaan mukaan.

Ohjaustunteja vetää maahanmuuttajataustainen ohjaaja Eteri Sarre, joka on lähtöisin Georgiasta.

- Hän saa kaikki mukaan ja häntä on helppo lähestyä. Entinen huippu-urheilija vetää kahta miestenkin joukkuetta. Hän on niin henkeen ja vereen urheilija, että pitää tosi kovaa jöötä meidän miehille. Hän vei nämä miehet rasismin vastaiseen futsalturnaukseen, joka pelattiin Helsingin Kallion urheilutalolla 21. maaliskuuta.

Korkea-aho kertoo, että seurassa osa-aikaisena työntekijänä työskentelevä Sarre on saanut kaikilta lämmintä kättä ja diplomeja.

- Nyt meidän pieni urheiluseura yrittää saada hänelle ohjauspalkkioita, että toiminta ei ole enää pelkän vapaaehtoistyön varassa. Hänen tukisummansa vaihtelee kuukausittain, mutta keskimääräinen summa on 400-500 euroa kuukaudessa. Se on parempi kuin ei mitään, mutta yritämme saada hänelle lisää rahaa myös Kunnossa kaiken ikää -projektin kautta. Hän on ollut toiminnassamme mukana yli 15 vuotta vapaaehtoisena ja vasta viime syksystä lähtien hän on saanut toiminnastaan rahaa.

_______________________________________


Yle: Georgiassa kasvanut ex-huippu-urheilija sai maahanmuuttajat ja suomalaiset liikkumaan yhdessä

Entinen soudun huippu-urheilija on käyttänyt liikuntaa kotouttamisen keinona. Hän on soittanut niin kauan, että kotiäiditkin ovat lähteneet harrastamaan sauvakävelyä ja keppijumppaa, myös somaliäidit.

Pitkäjänteisenä ja monipuolisena liikuttajana hän on saanut maahanmuuttajat ja suomalaiset innostumaan yhdessä liikunnasta jo kahdeksantoista vuoden ajan.

Entinen soudun huippu-urheilija on käyttänyt liikuntaa kotouttamisen keinona. Hän kertoo opastaneensa ihmisiä muun muassa salibandyyn, jalkapalloon, sauvakävelyyn ja vesijumppaan lähinnä Vantaalla.

- Olin kova urheilija, kun olin Neuvostoliiton soutumaajoukkueessa, Sarre selvittää innostuksensa taustoja.

Erityisesti Sarre on houkutellut ja leikkisästi jopa pakottanut naisia ja tyttöjä hyödyllisen liikunnan pariin VFT Vantaan seuratoiminnassa.

Hän on soittanut niin kauan, että kotiäiditkin ovat lähteneet harrastamaan sauvakävelyä ja keppijumppaa, myös somaliäidit, jotka muuten ovat helposti jääneet kotiin. Lämminsydämistä Sarrea onkin helppo lähestyä.

- Työstäni olen saanut diplomeja ja palkintoja. Suomi on hyvä maa, jota rakastan.

Kun hän osaa venäjää, hän yhdistää venäläiset ja ukrainalaiset niin, että he pelaavat sovussa samassa jalkapallojoukkueessa.

- Joukkueessani on ollut monta eri kansallisuutta, ja koko elämä on ollut minulle urheilua.

Hän toimi hetken myös Tikkurilan Palloseurassa.

- Poikani kävi koulun Suomessa ja pelasi salibandy- ja futsaljoukkueessa, jota vedin. Olen tehnyt paljon vapaaehtoistyötä ja saanut pojista hyviä.

Osa Sarren kasvateista onkin jatkanut pelaamista myös aikuisiällä.

Miehen perässä Suomeen

Sarre tuli Suomeen 1990-luvulla, kun hän löysi suomalaisen, Inarissa kasvaneen rakennusmiehen Moskovassa.

- Nyt minulla on ollut vaikeaa, yhden pojan äiti sanoo hiljaa.

Hänen miehensä kuoli vuonna 2013.

- Mieheni oli hyvin suomalainen. Hän oli rakennusmies. Hän oli tosi ammattilainen. Mieheni kannusti minua koko ajan siitä, mitä tein hänen maassaan.

_______________________________________


Yle: Suomalaiset huippujalkapalloilijat tuovat juhlapäivän turvapaikanhakijoiden arkeen

Jalkapallon Pelaajayhdistys helpottaa turvapaikanhakijoiden elämää jo kolmantena vuotena peräkkäin.

Se auttaa heitä keventämään turvapaikkapäätösten pitkää odotusta liikunnan keinoin, koska jalkapallo on ollut osa vastaanottokeskusten arkea.

- Yhdistyksemme on vieraillut vastaanottokeskuksissa ja pelannut yhdessä vastaanottokeskusten asiakkaiden kanssa jalkapalloa, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola toteaa tyytyväisenä.

Kohokohtia ovatkin olleet muun muassa Veikkausliigan pelaajien vierailut. He ovat halunneet opastaa turvapaikanhakijoita jalkapallon saloihin sekä edistää yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta vastaanottokeskuksissa, joita on toistakymmentä eri puolilla Suomea.

- Olemme harjoitelleet ja pelanneet heidän kanssaan. Esimerkiksi hankkeen promoottori Hannu Tihinen on ollut vetämässä treenejä.

”Haluamme tuottaa hyvää mieltä”

Juhola kertoo, että jokaisessa vastaanottokeskuksessa järjestettiin päivän kestävä jalkapallokoulu viime vuonna.

- Tänä vuonna vastaanottokeskusten jalkapallokouluja ohjaavat ja vetävät paikalliset jalkapalloseurat ja pelaajat yhdessä vastaanottokeskusten kanssa. Konsepti on hyvä, ja me olemme siihen todella tyytyväisiä. Se perustuu talkootoimintaan, koska haluamme tuottaa hyvää mieltä. Haluamme tuoda turvapaikanhakijoiden arkeen juhlapäivän ja iloa, Juhola kertoo.

Hänen mukaansa turvapaikanhakijoille jalkapallo on tärkeä osa arkea.

- Heistä suurimmalla osalla on oma suosikkijoukkue ja suosikkijalkapalloilija. Vastaanottokeskuksissa jalkapallo onkin jokapäiväistä.

Pelaajayhdistys ja Palloliitto ovat lahjoittaneet niille jalkapallovarusteita.

- Shortseja, sukkia, pelipaitoja, palloja ja muuta tavaraa, Juhola luettelee.

Pelaajayhdistys on myös järjestänyt jo kaksi kertaa vastaanottokeskusten jalkapallon SM-turnauksen yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa. Sillä on tärkeä teema: jalkapallo kuuluu kaikille.

Ensimmäisellä kerralla se oli Turussa ja viime vuonna Helsingin Töölössä. Tänä vuonna turnaus järjestetään Eerikkilän urheiluopistossa 4.-5. kesäkuuta.

Punainen kortti rasismille

Pelaajayhdistys tekee yhteistyötä myös Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton FIMU:n kanssa.

Se toteutuu Punainen kortti rasismille -kampanjalla eli pelaajat ja yleisö vastustavat rasismia tapahtumissa ja niiden ulkopuolella.

- Jalkapalloilijat eivät hyväksy minkäänlaista rasismia. Huippupelaajat näyttävät punaista korttia rasismille stadioneilla, ja vastaanottokeskuksiin jalkautuminen ja yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa ovat lisänneet tätä syvyyttä.