Yle: Ulkomaalaisen palkkaamista halutaan helpottaa

Yle: Ulkomaalaisen palkkaamista halutaan helpottaa 23.3.2015
Yle Areena: A-studio (0:35-12:40)

Siivousalan yritys haluaisi poistaa rajoitukset palkata työntekijöitä Euroopan ulkopuolelta. Uravalmentaja ihmettelee vaatimusta, koska alalle koulutettuja ihmisiä on Suomessa työttömänä. Suurista puolueista keskusta ja kokoomus haluavat murtaa rajoja työperäiselle maahanmuutolle.

Monella suulla on ehdotettu Suomen työmarkkinoiden avaamista kokonaan Euroopan ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Tällä hetkellä yritykset eivät voi rekrytoida mistä tahansa, jos tietyllä alalla tai seudulla on paljon työttömiä. Lain mukaan TE-toimistojen pitää suorittaa tarveharkinta eli tutkia löytyykö sopivaa työvoimaa kotimaasta tai muualta EU- ja ETA-alueelta.

Tarveharkinta vaikeuttaa turhaan uusien työntekijöiden palkkaamista, maanantaina A-studiossa vieraillut Lassila & Tikanojan rekrytointipäällikkö Visa Myllyntaus sanoo.

– Prosessi kestää usein yli neljä kuukautta, mutta työntekijätarve on välitön. Suomessa on työttömyyttä, mutta meillä on koko ajan noin sata työpaikkaa auki.

Hakemuksia kyllä tulee, silti sopivaa työntekijää ei aina löydy. Jos tarveharkinta poistettaisiin, helpottaisi se Myllyntauksen mukaan myös täällä jo asuvien maahanmuuttajien työllistymistä.

– Meillä on tällä hetkellä kaksi tarveharkintaa käynnissä, jossa työntekijä on tullut meille opiskelijaksi, mutta ei käytännössä saa tehdä enempää kuin 25 tuntia (viikossa), koska siitä joutuu tarveharkintaan.

Suurista puolueista työvoiman tarveharkinnan haluaisivat romuttaa kokoomus ja keskusta. Sen säilyttämistä kannattavat sosialidemokraatit ja perussuomalaiset. Työ-ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että vuosittain tarveharkinnan kautta Suomeen tulee noin 5 000 työntekijää Euroopan ulkopuolelta ja vain muutama sata hakemusta hylätään. Useimmiten kielteisen päätöksen taustalla ovat työnantajan aiemmat ongelmat huolehtia velvollisuuksistaan.

Uravalmentaja: Työllistyminen vain vaikeutuisi

Helsingissä sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisia työmarkkinoille auttava uravalmentaja Katja Bloigu ei poistaisi työvoiman tarveharkintaa.

– Väitän, että se johtaa siihen, että täällä oleva ihmiset eivät enää työllisty matalapalkka-aloille, siivoojiksi esimerkiksi.

Bloigun mukaan yritykset innostuisivat rekrytoimaan ihmisiä esimerkiksi Aasiasta ja vaarana olisi palkka-ale.

– Tarvitsemmeko enää laitoshuoltajan koulutusta? En usko, että kukaan haluaa sitä, etteivät pitkäaikaistyöttömät pääse töihin, Bloigu sanoo.

Työvoiman tarveharkinta ei koske kaikkia aloja. Kevennetyn paperisodan kautta Suomeen voivat tulla töihin Euroopan ulkopuolelta monet asiantuntijat, kuten lääkärit.


___________________________________

Studiokeskustelu

Toimittaja
Aloitetaan työmarkkinoista. Työllisyys ja työllistäminen ovat yksi suurimmista vaaliteemoista.
Monella suulla on ehdotettu työmarkkinoiden avaamista kokonaan Euroopan ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Tällä hetkellä suomessa on käytössä ulkomaisen työvoiman tarveharkinta.

Insertti
"Kuvitellaan että esimerkiksi siivousalan yritys on voittanut suuren kilpailutuksen.
Työntekijöitä tarvitaan lisää. Yritys ei kuitenkaan voi rekrytoida mistä tahansa jos alalla on paljon työttömiä. Laki määrää TE-toimistot tarveharkintaan eli tutkimaan löytyykö sopivaa työvoimaa kotimaasta tai muualta EU- ja ETA-alueelta. Jos yritys jää vaille saalista voi se laajentaa hakuverkkonsa esimerkiksi Aasiaan. EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleva työntekijä voi siis saada tarvittavat luvat vasta sen jälkeen, kun on selvitetty että työntekijää ei löydy lähempää. Poikkeuksia on. Koulutetut asiantuntijat esimerkiksi lääkärit pääsevät Suomi-töihin nopeammin. Ja kausitöihin kuten marjanpoimintaan riittää pelkkä viisumi."

Toimittaja
Suurista puolueista Kokoomus ja Keskusta ajavat tämän tarveharkinnan poistamista ja sen säilyttämistä kannattavat SDP ja Perussuomalaiset. Tänään täällä eivät kuitenkaan ole äänessä poliitikot vaan mennään ruohonjuuritasolle. Tervetuloa Katja Bloigu ja Visa Myllyntaus.

Visa sinä vastaat rekrytoinneista Lassila ja Tikanojalla. Teillä on paljon esimerkiksi siivous- ja kunnossapitotöitä, joihin mielellään maahanmuuttajia palkkaisitte. Eikö näin?

Visa Myllyntaus, Lassila ja Tikanoja Oyn rekrytointipäällikkö
Kyllä. Just näin.

Toimittaja
Miten tää tarveharkinta teidän firmaanne vaikuttaa?

Visa Myllyntaus (Lassila ja Tikanojan rekrytointipäällikkö):
Se hankaloittaa niitä tarpeettomasti.
Eli se prosessihan kestää usein yli 4 kuukautta ja työntekijätarve on välitön.

Toimittaja:
Eli onko niin että te ette saa riittävästi työvoimaa?

Visa Myllyntaus
Kyllä, just näin. Suomessa on työttömyyttä mutta meillä on koko ajan noin 100 työpaikkaa auki. Tälläkin hetkellä 95. Osaan tullaan saamaan työntekijöitä mutta kaikkiin ei.

Toimittaja
Katja, sinun ammattisi on uravalmentaja eli työksesi yrität saada maassa jo olevat maahanmuuttajat työllistymään. Sinun mielestäsi tästä tarveharkinnasta ei pitäisi luopua. Miksi ei?

Katja Bloigu, uravalmentaja
Kyllä. Olen itse asiassa uravalmentaja Helsingin seudun kuntokokeilussa yli kolmikymppisille helsinkiläisille. He ovat siis maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. Että ei pelkästään maahanmuuttajille.

Toimittaja
Mutta pitkään olet maahanmuuttajataustaisten työllistymiskoulutusta pitänyt.

Katja Bloigu
Kyllä.

Toimittaja
Miksi et tätä tarveharkinnan poistamista kannata?

Katja Bloigu
Jos mennään suoraan asiaan, niin mä väitän, enkä usko että olen ainoa joka väittää näin, että se johtaisi siihen että täällä olevat ihmiset eivät enää työllisty matalapalkka-aloille kuten siivoojiksi esimerkiksi, vaan sitten ne siivoojat tilataan Kauko-Aasiasta ja tarvitaanko me sitten ollenkaan esimerkiksi laitoshuoltajan koulutusta. En usko että kukaan haluaa sitä että meillä ei täällä paikalliset pitkäaikaistyöttömät pääse töihin.

Toimittaja
Mutta Visa sinä sanot että te ette saa tarpeeksi työvoimaa. Jos teillä on vaikka siivoojan paikka auki niin kuinka paljon siihen tulee hakemuksia?

Visa Myllyntaus
Siihen tulee 0-100 riippuen paikkakunnasta ja siitä tehtävästä.

Toimittaja
Mutta näistäkään jos tulee vaikka 100 hakemusta, niin ei löydy sopivia?

Visa Myllyntaus
No ei aina löydy. Ja siitä laitoshuoltajan koulutuksesta niin moni asiakas edellyttää koulutusta, ja silloin me tarjotaan laitoshuoltajan koulutuksen saanut ihminen.

Toimittaja
Ja pitäisi pystyä rekrytoimaan Euroopan ulkopuolelta?

Visa Myllyntaus
Kyllä ehdottomasti.

Toimittaja:
Eli haluatte niin kuin vaikka hakemuksia tulee, niin vielä lisää volyymia tarvitaan?

Visa Myllyntaus
Kyllä. Kyllä juuri näin. Huvikseenhan yritykset eivät hae ulkomailta. Ensin yritetään löytää suomesta työttömien ja työelämässä olevien parista ihmisiä. Aina se ei ole mahdollista, ja niissä tapauksissa sitten haluttaisiin hakea ulkomailta ihmisiä.

Toimittaja
Katja Bloigu miltä tämä kuulostaa sinun kokemustesi perusteella?

Katja Bloigu
Minä en usko että minä olen ainoa ihminen, joka on tavannut ne poikkeuksellisen ainutlaatuiset ihmiset, jotka ovat valmiita menemään siivoustyöhön heti. Ja näitä on myös maahanmuuttajataustaisissa ja heillä on koulutus Suomesta ja meidän asiakkailla, minulla on noin kakskyt kollegaa, ja me tehdään loistavaa työtä. Meidän asiakkailla on ammattilainen mukana työnhaussa, joka tuntee sen työnhaku-pelin, ja me ollaan tässä heidän tukenaan ja silti jotkut ihmiset ei saa töitä. Ei edes pääse siivousfirmaan haastatteluun, ja kaikki suomen isoimmat siivousfirmat ollaan käyty läpi. Niin siinä on ihmeellinen gäppi tän asian kohdalla, mitä mä tiedän, että yritykset sanoo, että he ei löydä työntekijöitä.

Toimittaja
Mistä tää sun mielestä sitten johtuu? Tuntuu siltä että firmat ei löydä työntekijöitä ja haluaisivat sitten hakea ulkomailta lisää volyymia.

Katja Bloigu
Mä haluaisin tietää kuinka paljon esimerkiksi Lassila ja Tikanojalla on niitä rekisteröityjä hakemuksia heidän siellä hakijapankissaan, eli mä väitän, että siellä kyllä on ihmisiä joista olisi näihin töihin.

Toimittaja:
Visa, mitä vastaat?

Visa Myllyntaus
Tottakai hakemuksia on paljon. Usein tosiaan se tarve on välitön ja aina ei voida palata sellaiseen hakijaan, joka on jättänyt hakemuksen kauan aikaa sitten ja hän on saattanut työllistyä muualle jo.

Toimittaja
Jos kyynisesti ajattelisi niin voisi ajatella että te haluatte halvempaa työvoimaa ulkomailta.

Visa Myllyntaus
Me maksetaan TES:in mukaista palkkaa kaikille. Ja se ulkomainen työntekijä saa tismalleen saman palkan kuin suomalainenkin, minkä lisäksi meidän pitää kouluttaa esimerkiksi suomen kieltä ulkomaalaiselle. Eli ulkomailta palkatessa se on kalliimpaa ja sen takia me turvaudutaan siihen vaan, jos me ei löydetä suomesta sitte tekijää.

Toimittaja
Uskotko tämän?

Katja Bloigu
Kyllä mä tietenkin uskon sen osittain, mutta väitän, koska mulla on, jos mä sanon yhden esimerkin. eräs arabitaustainen 50-kymppinen mies joka on valmis lähtemään siivoustyöhön vaikka heti. Hänellä on Suomesta kiinteistöhuollon tutkinto. Ja minä olen ollut hänen tukenaan työnhaussa, ja me ollaan viime marraskuusta asti laitettu hakemuksia. Ja hän on tehnyt kaiken sen mitä tässä ammattilainen käskee, eli on aktiivisesti kontaktoinut yrityksiä ja laittanut sinne sähköpostia ja soittanut. Ja sitten hänelle sanotaan että "no me soitellaan sulle sit jos sulle jotain ilmenee". Että tää on niinkuin se totuus. Ja minä olen tavannut tällaisia ihmisiä satoja vuosien aikana.

Toimittaja
No, miten tää ongelma ratkaistaan? Onko teillä siihen vastausta kummallakaan?

Katja Bloigu
No mulla olisi semmoinen ehdotus että mä haastaisin Lassila ja Tikanojan esimerkiksi, pidän sitä luotettavana firmana. Näin ei voi sanoa kaikista. Suoraselkäistä että tämän firman edustaja on täällä, olen ite ollut opiskeluaikana Lassila ja Tikanojalla töissä. Niin mä haastaisin teidät pitämään pääkaupunkiseudulla rekrytointitilaisuuden. Ja sitten katsotaan miten paljon sinne ihmisiä tulee. Ja jos ei tule, niin sit mä kyllä myönnän olevani väärässä.

Visa Myllyntaus
Me ollaan pidetty tämmöisiä tilaisuuksia ja ilmoitettu niistä lehdissä ja joskus on tullut esimerkiksi 20 ihmistä paikalle.

Toimittaja
Sä sanoit tuossa aiemmin, että te ette enää edes yritä saada Euroopan ulkopuolelta työntekijöitä sen takia, että siinä kestää niin kauan.

Visa Myllyntaus
Jos puhutaan sellaisesta henkilöstä joka tällä hetkellä asuu EU:n ulkopuolella niin kyllä.

Toimittaja
Eli johtuuko se siitä että vaikka se työlupa sitten irtoaisi, niin siinä kestää liian kauan tässä tarveharkinta käsittelyssä?

Visa Myllyntaus
Kyllä, me sitoudutaan palkkaamaan tää henkilö, jos hän saa sen työluvan, mut se prosessi kestää tosiaan usein yli 4 kuukautta, ja se tarve on välitön, joten on vaikee ennustaa esimerkiksi puolen vuoden päähän että mikä se työn tarve silloin on. Ja tarvittais se työntekijä heti.

Toimittaja
Tämän ulkomaisen työvoiman tarveharkintaan liittyvät asiat ne kuuluvat suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle, ja puhelimessa on nyt hallitusneuvos Olli Sorainen. Hyvää iltaa.

Olli Sorainen, hallitusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö
Iltaa iltaa.

Toimittaja
Tässä todettiin että näihin työlupiin liittyvä prosessi ja tämä tarveharkintaprosessi niin se on hidas. Mistä se oikein johtuu?

Olli Sorainen
No siinä tietysti harkitaan paitsi tämä työmarkkinakysymys eli työehdot, työnantajaedellytykset ja sitten sopivan työvoiman saatavuus markkinoilta eli onko sitä vai ei. Ja sen lisäksi harkitaan myös tämä turvallisuuteen ja maahantulon yleisiin edellytyksiin liittyvät asiat, joihin myös kuluu oma tovinsa. Ja voi sanoa, että vaikka tästä prosessista tää työmarkkinaharkinta jätettäisiin pois, niinkuin nyt Uudellamaalla on esimerkiksi tää saatavuusharkinta aluelinjauksiin pohjaten sovittu tehtäväksi lyhyen kaavan kautta, niin siitä huolimatta siihen muuhun lupakäsittelyyn kyllä kuluu aikaa. Ja mä en usko, että tää asia hirveesti tässä muuksi muuttuisi vaikka muutoksia tehtäisiinkin.

Toimittaja
Tuossa mainitsitkin että tietyiltä aloilta on tätä tarveharkintaa helpotettu. Miten se päätetään mille aloille saa vapaasti palkata ihmisiä Euroopan ulkopuolelta ja mille aloille ei?

Olli Sorainen
No tässä on oikeastaan kaksi asiaa. Ensinnäkin ulkomaalaislaissa on lueteltu tiettyjä ammatteja ja tehtäviä, joissa lupamenettely on toisenlainen. Esimerkiksi just tuossa alkuun mainitut asiantuntijat, yritysjohtajat, taiteilijat, tieteilijät,maatalouden kausityöntekijät, niin siellähän mitään tarveharkintaa ei ole. Siellähän riittää viisumi tai tavallinen oleskelulupa kyseessä.

Mutta sitten vielä täällä työntekijän oleskeluluvan puolella on sitten vielä sellainen menettely jolla alunperin haettiin joustavuutta ja sitä että pystyttäisiin vastaamaan alueellisten työmarkkinoiden erilaisiin piirteisiin. Elikä se että katsotaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa alat, joissa työvoiman saanti on vaikeutunut, joka sitten siellä lupamenettelyn puolella otetaan huomioon niin että tää saatavuus oletusarvoisesti katsotaan, että sitä työvoimaa ei ole saatavissa.
Mutta toki näissäkin tilanteissa lain nojalla se saatavuus pitää katsoa, mutta yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tää linjausmenettely tapahtuu.

Toimittaja
Selvä. Kiitoksia Olli Sorainen.

Olli Sorainen
Kiitos.

Toimittaja
Näitä työlupia, niitä evätään tämän tarveharkinnan perusteella vain muutamia satoja vuodessa eli se kuulostaa jotenkin aika pieneltä ongelmalta, mutta silti isot yritykset pitää tästä isoa ääntä ja lobbaavat sen puolesta, että tästä tarveharkinnasta luovuttaisiin. Jos Visa tästä tarveharkinnasta luovuttaisiin, niin että sitä ei olisi, niin alkaisitteko te voimakkaasti etsiä työvoimaa Euroopan ulkopuolelta?

Visa Myllyntaus
No ei varmaan voimakkaasti, mutta me alettaisiin miettiä niitä mahdollisuuksia. Tällä hetkellä ei oo järkevää miettiä sitä.

Toimittaja
Niin kuin minkälaisia mahdollisuuksia tähän sitten liittyisi?

Visa Myllyntaus
No sitä vois liittyä sitä, että mietittäis, oisko mahdollista palkata työntekijöitä EU:n ulkopuolelta.
Mutta me myös pystyttäis palkata ehkä enemmän työntekijöitä, jotka on jo tullu Suomeen esimerkiksi opiskelijoiksi, ja hehän saa lain mukaan tehdä 25 tuntia töitä. Meillä on paljon semmoisia ja tälläkin hetkellä on kaksi tarveharkintaa meidän firmassa käynnissä, joissa työntekijä on tullut meille töihin opiskelijaksi, mutta ei saa tai ei käytännössä pysty tekemään enempää kuin 25 tuntia töitä, koska siitä joutuu tarveharkintaan ja se prosessi kesti tosiaan sen puoli vuotta.

Toimittaja
Minkä takia yritykset lobbaa tätä tarveharkinnan poistamista niin paljon?

Bloigu:
Kyllä mä olen taipuvainen ajattelemaan niin, että he haluavat halpatyövoimaa. Koska on kalliimpaa palkata täältä. Jos itse olisin tämmösten palvelualojen rekryjohtaja, niin toimisin todennäköisesti aivan samoin, koska kysymyshän on siitä että juuri nämä alat on kaikista säädellyimpiä niiden TES:sit, just nää matalapalkka-alat niin täähän johtuu siitä.

Toimittaja
Mutta työehtosopimukset tosiaan pätevät joka tapauksessa. Kiitoksia oikein paljon tästä keskustelusta.
Jatketaan eteenpäin.