Iltalehti: Maahanmuutto on vaikea vaaliteema

Iltalehti, pääkirjoitus: Maahanmuutto on vaikea vaaliteema 22.3.2015

Maahanmuuttokeskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Suomalaisen hyvinvointivaltion tuet passivoivat ihmisiä. Tätä mieltä olivat somaliyrittäjät Helsingin kaupungin teettämässä tutkimuksessa. Somaliyrittäjien mukaan sosiaaliset tulonsiirrot voivat tarjota yhtä hyvän taloudellisen toimeentulon kuin palkkatyö tai pienyritystoiminnan harjoittaminen. (Taloussanomat 19.3.)

Vaalien alla erityisesti perussuomalaiset ovat halunneet nostaa esiin maahanmuuton ongelmia. Teema on vaikea myös perussuomalaisille, koska hallitusvastuuseen valmistuva puheenjohtaja Timo Soini haluaisi käsitellä maahanmuuttoa vain taloudellisena kysymyksenä, kun taas puolueen maahanmuutto-ohjelman kirjoittanut Jussi Halla-aho pitää jopa monikulttuurisuutta mörkönä.

Myös kansalaiskeskustelun ongelmana on, että heti kun maahanmuutosta aletaan puhua, keskustelijat saavat heti joko "suvaitsevaiston" tai "rasistin" leiman.

Suomessa on muihin OECD-maihin nähden vähän maahanmuuttajia, noin neljännesmiljoona. Vuonna 2012 maahanmuuttajien väestöosuus oli Suomessa 5 prosenttia, Saksassa ja USA:ssa 13, Ruotsissa 15, Kanadassa 20 ja Australiassa 28.

OECD:n laskelmien mukaan maahanmuuton aiheuttamat menot Suomen julkiselle taloudelle olivat vuonna 2011 tuloja pienemmät.

Maahanmuutosta käytävää keskustelua vaikeuttaa osaltaan se, että samaan nippuun paketoidaan usein pakolais-, turvapaikka- ja työperäinen maahanmuutto.

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen kuitenkin töihin ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Muun muassa Roviolla on tällä hetkellä Espoossa töissä 38 eri kansallisuutta.

Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen (kok) raportin mukaan työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa ikääntyvän Suomen talouskasvua. Mutta tutkijoiden väite ammutaan heti alas kommentilla että "työllistetään ensin omat työttömät, ennen kuin aletaan hyysätä muun maailman työnhakijoita".

Kun Suomea verrataan maahanmuuttoa suosivaan Ruotsiin, käy selväksi, että länsinaapurin talous, työllisyysaste ja velan vähyys ovat paljon paremmalla tolalla kuin Suomen. Ruotsin työllisyys on kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä, ja kasvusta lähes puolet on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Samaan aikaan Suomessa työvoima on supistunut, eli yhä pienempi työtä tekevien joukko yrittää vastata hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta.

Suomen ongelmana on myös se, että investoinnit supistuvat. Vartiaisen mukaan investoinnit supistuvat, koska työvoima vähenee ja kansainväliset yritykset pitävät Suomea maana, jossa ei ole kasvupotentiaalia.

Tämän vuoksi Suomen pitäisi edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa ja helpottaa ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista.

Mutta samalla Suomen pitää myös purkaa nykyiset sosiaaliturvan kannustinloukut, jotta työn tekeminen on kaikille Suomessa asuville aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Toisaalta Suomi ei myöskään saa olla sinisilmäinen maahanmuuttoon liittyvien ongelmien, kuten rikollisuuden tai radikalisoitumisen suhteen.

Kreeta Karvala