Yle: Helsingin opetustoimen tuore johtaja vastustaa koulujen maahanmuuttajakiintiöitä ja kannattaa venäjänopetuksen lisäämistä

Yle: Helsingin opetustoimen tuore johtaja vastustaa koulujen maahanmuuttajakiintiöitä ja kannattaa venäjänopetuksen lisäämistä 31.3.2015

Helsingin opetustoimessa johtajan tehtävät tällä viikolla aloittava Liisa Pohjolainen pitää venäjän- ja espanjan kielen lisäämistä opetustarjontaan hyvänä kehityssuuntana. Sen sijaan pelkoja suuremmista kouluista Pohjalainen suitsii turhina.

Helsingin opetustoimen uusi johtaja Liisa Pohjolainen vastaa tulevat vuodet kaupungin esi- ja perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksesta.

– Innostuneesti ja nöyrällä mielellä aloitan tehtävät huomenna keskiviikkona, Pohjolainen sanoo.

Helsingin kaupunki julkaisi tulevaisuusraportin maanantaina, joka sisältää useita linjauksia opetusmenetelmien uudistamisesta, esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen asti.

Digiaika vaikuttaa tulevaisuuden kouluun

Uusi opetustoimen johtaja nostaisi raportista tärkeimpänä avauksena esiin digitalisaation.

– Se on varmasti yksi eniten koulujemme tulevaisuuteen vaikuttavista asioista.

Pohjolaisen mukaan digitaalisuuden huomioiminen lähtee kuitenkin pedagogiikan näkökulmasta. Hänen mukaansa on nyt pohdittava tarkkaan, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa. Hän uskoo, että opettajakunnasta löytyy sekä uudistushaluisia että jarruttelevia opetusalan ammattilaisia.

– Nykyinen tilanne vaatii toimintakulttuurin muutosta. Jo nyt meillä on paljon kehittäjäopettajia ja teknologian käyttäjiä, mutta joukossa on myös mietteliäitä opettajia.

Pohjolainen luottaa, että muutos on mahdollinen, mutta se vaatii aikaa ja malttia.

Isommat koulut luovat yhtenäisemmän polun

Isojen kouluyksiköiden suhteen Pohjolainen on hieman eri mieltä niiden opettajien ja vanhempien kanssa, jotka ovat vastustaneet koulujen yhteensulauttamisia ja isoja yksiköitä. Koulun koko ei Pohjalaisen mukaan ole ratkaisevassa asemassa.

– Yläkoulun sulauttaminen yhteen peruskoulukokonaisuuteen poistaa vain yhden nivelvaiheen ja helpottaa näin oppilaiden koulutaivalta, Pohjolainen perustelee.

Hänen mukaansa osalla opettajista saattaakin olla luonnollinen muutoksen pelko.

Suomeen tarvitaan lisää venäjän kieltä

Helsingin opetuslautakunta päätti hiljattain venäjän ja espanjan kielen lisäämisestä noin parinkymmenen koulun opetustarjontaan molempien kielten osalta. Liisa Pohjolaisen mielestä kehityssuunta on hyvä.

– Peruskoulu ja lukio ovat hyvää aikaa kielten oppimiselle ja on hyvä että espanjan- ja venäjän kieltä lisätään.

Pohjolaisen mukaan varsinkin venäjän kielen osalta on Suomelle edullista, että sen osaajia on tulevaisuudessa lisää.

– Venäjä on myös Suomen naapurimaa ja on tärkeää, että kielenopetuksen ohella oppilaat oppivat myös kulttuuria, Pohjolainen sanoo.

Kysymykseen siitä, voisiko venäjän kieli toimia joillakin alueilla kouluissa kielivaihtoehtona ruotsin rinnalla, Pohjolaisen vastaus on selkeä.

– Suomessa on edelleen kaksi kieltä ja siitä näkökulmasta on hyvä, että jokainen oppii ruotsia vähän.

Maahanmuuttajat eivät tarvitse kiintiöitä

Selkeä on myös Pohjolaisen näkemys siitä, pitäisikö maahanmuuttajalapsille ja -nuorille luoda kouluihin kiintiöt.

– En kannata kiintiöitä maahanmuuttajille. On muistettava, että meillä on sekä hyviä että heikommin pärjääviä kouluja, joiden oppilaat ovat niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajiakin.

Opetustoimenjohtajan mukaan lähikouluperiaate tulee säilyttää perusopetuksen kohdalla. Kaikilla on Pohjolaisen mukaan oltava mahdollisuus käydä lähellä kotia olevaa koulua jatkossakin.