Helsingin Sanomat: Somaliyhteisön pitää tuomita Tapanilan epäilty raiskaus – kuten meidän kaikkien 19.3.2015
MTV: Maahanmuuttajan ongelma: ”Jonkun toisen tekemän typeryyden takia sinutkin leimataan”
Olen löytänyt itselleni uuden sankarin. Hän on 26-vuotias somalinainen, Ujuni Ahmed.
Ahmed vaati, että somaliyhteisön pitää yhdessä ja äänekkäästi tuomita Tapanilassa sattunut raiskaus, josta epäillään nuoria somalimiehiä. Hyvä, että tämän sanoo ääneen juuri nuori ja rohkea nainen.
Älkää käsittäkö väärin. Minustakin yhdestä kulmasta katsottuna on epäreilua pyytää kaikkia somaleita ottamaan kantaa tähän. Väkivalta on sen tekijöiden syy, ei muiden.
Se, että muukalaisvihan annetaan nostaa rumaa päätään, ei vähennä naisvihaa – päinvastoin, nuo kaksi kun usein saavat ravintoa samasta lähteestä.
Emmehän me muidenkaan vastenmielisten rikosten kohdalla syytä automaattisesti kokonaista ihmisryhmää, varsinkaan omaamme.
Emme kävele kouluampumisen jälkeen kirkkoon kysymään, että mitä ajattelette tästä. Kukaan ei kapakassa tapahtuneen puukotuksen jälkeen tule tiukkaamaan minulta, että mitenkäs nyt, paheksutko tätä suomalaisen kulttuurin rumaa piirrettä.
Tai jos mennään kauemmas: Suomessa asuvalta maltilliselta muslimilta voidaan vaatia vaikka Isisin hirmutekojen tuomitsemista. Kukaan ei sen sijaan epäile, että minä hyväksyisin Breivikin tekemän joukkomurhan vain siksi, että hänkin on pohjoismainen ja vaaleaihoinen.
Toisaalta: olen itse nuorena naisena kohdannut seksuaalista väkivaltaa. Monet ovat, jossain muodossa, harvoin onneksi noin vakavasti kuin Tapanilassa.
Vuoden 2013 kouluterveyskysely kertoo, että seksuaalista väkivaltaa oli kokenut tytöistä yli viidesosa, ammattiin opiskelevista tytöistä kolmasosa. Väkivallaksi kyselyssä määriteltiin painostaminen tai pakottaminen seksiin, intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa ja rahan, tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä. Jos puhutaan lievemmästä seksuaalisesta häirinnästä, osuus nousee tytöillä jo 60 prosenttiin ja pojillakin vähintään kolmannekseen ellei puoleen.
Tämä on käsittämättömän paljon ja kertoo ilmiön yleisyydestä vielä enemmän kuin varsinaiset rikostilastot. Niidenhän arvioidaan osoittavan raiskauksista vain pienen osan.
Toisaalta olemme seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suhteen vasta siirtyneet pois kivikaudelta. Esimerkiksi raiskaus avioliitossa muuttui rikokseksi vasta 90-luvulla, melkein eilen. Tämä on tärkeä muistaa, kun tiedetään myös että valtaosa raiskauksista tapahtuu yksityisasunnossa ja tekijä on uhrille tuttu ja kantasuomalainen.
Omasta vihasta pitää pystyä pääsemään irti, mutta kyllä minä nuorena ajattelin myös, että nimenomaan nuorten naisten itsensä pitää uskaltaa puhua tästä vääryydestä. Puolustaa itseään ja toisiaan. Asettua uhrin puolelle, juuri kuten Ujuni Ahmed tekee.
Näin vanhempana naisena ajattelen myös, että nuoria naisia ei saa jättää yksin huutamaan. On meidän vanhempien naisten ja kaikkien miesten asia sanoa myös, että tämä ei käy. Suojella, puuttua. Rangaista myös, oikeudessa.
Ja kyllä, somaliyhteisön pitää yrittää analysoida ja selvittää, miten yhteisön sisältä voi nousta jotain tällaista. Mistä se johtuu, että ulkomaalaistaustaiset miehet ovat julkisella paikalla tapahtuvissa raiskauksissa ryhmän kokoon suhteutettuna yliedustettuna tilastoissa? Samoin pitää katsoa peiliin suomalaisen yhteiskunnan ja koulujärjestelmän, jossa nämäkin epäillyt nuoret miehet ovat kasvaneet.
Ei tekijöitä siinä mielessä tarvitse ymmärtää, että heitä pitäisi ymmärryksen vuoksi säästellä tekojensa seurauksilta. Siinä mielessä pitää, että pystyisimme estämään tällaisen toistumisen.
Seksuaalinen väkivalta tai väkivalta yleensä on ilmiö, jota tuskin saa kitkettyä kokonaan mistään yhteiskunnasta. Sen määrään voi vaikuttaa, vaikka muutos veisikin sukupolvia.
Ainakin voimme sanoa, uudestaan ja uudestaan, että me, ihmisten enemmistö, emme hyväksy tätä.
Ei sellainen puhe saa tämän maailman isisejä ja breivikejä lopettamaan, ei estä seuraavaa puskaraiskausta tai raiskausuhkausta naispoliitikolle tai edes huorittelua alakoulun pihalla. Mutta ainakin ihmishirviöiden on astetta vaikeampi perustella toimintaansa sillä, että heidän vihansa olisi oikeutettua ja yleistä. Sille rivosuiselle pikkukoululaiselle on hivenen helpompaa laittaa rajat.
Toisen kuvottavista, raukkamaisista teoista ei pidä ottaa vastuuta. Mutta kyllä niistä voi sanoutua irti, jokainen ajatteleva ihminen voi.
Aloitetaan vaikka siitä, että opetetaan jokaiselle tytölle ja pojalle, että oma ja toisen keho ovat yksityisaluetta. Toiseen ei kosketa ilman lupaa.
Maija Aalto
Kirjoittaja on kaupunkitoimituksen toimittaja.
_________________________________________
MTV: Maahanmuuttajan ongelma: ”Jonkun toisen tekemän typeryyden takia sinutkin leimataan”
Helsingin Tapanilassa tapahtunut, somalinuorten tekemäksi epäilty raiskaus on ollut vahvasti otsikoissa.
Vantaan kaupunginvaltuutettu Abdi Faysal kertoo MTV Uutisille, että tapaus on sytyttänyt rasistisia ilmiöitä.
-En itse ole joutunut rasismin kohteeksi eikä valtaosa väestöstä ole muutenkaan rasistisia. Mutta olen kyllä kuullut, että rasistisia viestejä on jopa kaupoissakin teipattu seiniin, toteaa parikymmentä vuotta Suomessa asunut Abdi.
Abdi huomauttaa, että hän ei tiedä Tapanilan tapauksen yksityiskohtia ja muutenkin asia on vielä tutkinnassa. Hänen kantansa tapahtuneeseen on kuitenkin yksiselitteisen tuomitseva.
-Se on kauhea ja vakava asia. Seksuaalinen väkivalta loukkaa vakavasti yksilön fyysistä ja henkilökohtaista koskemattomuutta ja kaikenlainen väkivalta pitää tuomita ja jollakin tavalla ennaltaehkäistä.
Abdi toteaa, että Suomessa asuvista Somalinuorista suurin osa on syntynyt ja kasvanut täällä ja heidän identiteettinsä on suomalainen.
-Mutta jos jokin rikos tapahtuu, niin silloin kirjoitetaankin, että kyseessä on maahanmuuttaja tai Somaliasta kotoisin oleva henkilö. Eikä kyseinen henkilö ole välttämättä edes koskaan käynytkään Somaliassa. Kun siis joku tekee tyhmyyksiä, niin samalla koko ryhmä leimataan tekijöiksi. Rikoksen tekijä on aina vastuussa tapahtuneesta, ei uhri eivätkä muut yhteisöt, hän kommentoi.
Abdin mielestä eri ihmisryhmien väliset luokittelut pitäisi unohtaa ja keskittyä sen sijaan yhteistyön rakentamiseen. Tässä on hänen mielestään vielä paljon parannettavaa:
-Maahanmuuttajien on kotiuduttava ja oltava sopusoinnussa muun väestön kanssa ja pitäisikin kehittää yhteistä tekemistä kylissä ja kaupungeissa. Pitää osata elää yhdessä, Faysal Abdi kiteyttää.