Yle: Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa

Yle: Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa 25.3.2015
Yle: Pakolaisten ystävätoiminta varautuu uusiin haasteisiin Seinäjoella
Yle: Kuntia kannustetaan yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamisessa

Seinäjoki aikoo ajaa alas pakolaisten kotouttamispalvelut syksyyn 2016 mennessä. Seinäjoelle on saapunut vuosien varrella etenkin myanmarilaisia ja kongolaisia, mutta tällä hetkellä poliitikot eivät halua kaupunkiin uusia pakolaisryhmiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainut maakunta, joka ei ota vastaan pakolaisia.



Kongosta Ruandaan paennut Pancrace Ruzindana on asunut perheineen Seinäjoella kaksi ja puoli vuotta. Viiden lapsen isä opiskelee nyt suomen kieltä ja kulttuuria Lapuan kristillisessä opistossa muiden maahanmuuttajien kanssa.

Maanviljelystä elantonsa saanut Pancrace lähti vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa pakoon Kongon demokraattisesta tasavallasta jo vuonna 1996. Perhe vietti Ruandan pakolaisleirillä peräti 18 vuotta. Leirivuosina perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. Pancracen perhe ja reilut parikymmentä muuta kongolaista ovat viimeiset Seinäjoen vastaanottamat pakolaiset.

Valtion korvaukset eivät kata kuluja

Talouttaan tasapainottava Seinäjoen kaupunki katsoo, ettei sillä ole varaa ottaa uusia pakolaisia lähitulevaisuudessakaan. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus tarjosi Seinäjoelle viimeksi vuosi sitten toukokuussa 20 hengen kiintiöpakolaisryhmää, mutta sosiaali- ja terveyslautakunta katsoi äänin 7-4, että kaupungilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ottaa vastaan uutta pakolaisryhmää.

– Pakolaishuollon palvelut ikään kuin tulevat alas ajetuksi, sillä uusia ryhmiä ei olla näillä näkymin ottamassa. Toki kaupungin ja Ely-keskuksen välinen sopimus on edelleen voimassa, joten katsotaan, miten tilanteet mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvat, selvittää kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko.

Miksi Suomessa muut keskisuuret kaupungit pystyvät ottamaan vastaan pakolaisia, mutta Seinäjoki ei?

– Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee.

Menoerän sijasta sijoitus paikkakunnalle

Seinäjoella on muun muassa työ- elinkeinoministeriön arvioiden mukaan tehty hyvää, lakisääteistä kotouttamistyötä pakolaisten kanssa. Ministeriö patistaakin eteläpohjalaisia kuntia yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamiseksi. Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia muun muassa Pietarsaaren ja Iisalmen seuduilta.

Seinäjoen vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo huomauttaa päättäjille, että pakolaiset voivat olla paikkakunnalle suuri voimavara muun muassa kansainvälisyyskasvatuksessa.

– Näkisin, että pakolaisten vastaanotto on toisaalta myös sijoitus paikkakunnan elämään, etenkin lasten ja nuorten elämään. Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, emme voi sulkeutua, Christina Piippo pohtii.

Afgaanit lähtivät, myanmarilaiset viihtyvät

Seinäjoelle on saapunut reilun parin vuosikymmenen aikana 185 pakolaista, joista 165 on ollut kiintiöpakolaisia. Ensimmäiset pakolaiset tulivat vuonna 1993 Kosovosta ja seuraava ryhmä saapui 2001 Afganistanista. Myanmarin pakolaisia Seinäjoelle on tullut kolmessa ryhmässä vuosina 2006, 2009 ja 2011. Viimeiset kaksi kongolaisryhmää on saapunut vuosina 2011 ja 2012.

Kaupunkiin saapuneista pakolaisista merkittävä osa asuu edelleen Seinäjoella.

– Erityisesti myanmarilaisia on jäänyt, ja heitä on myös muuttanut Seinäjoelle Savonlinnasta ja Mikkelistä. Meillä on täällä on tosi hyvä myanmarilaisyhteisö. He auttavat toinen toistaan erilaisissa asioissa, kertoo kaupungin pakolaistyöntekijä Armi Itäpalo.

– Myanmarilaiset ovat hyvin ahkeria. He ovat kouluttautuneet täällä ja saaneet töitäkin. He myös hyödyntävät luonnonvarat. Koko perhe on valjastettuna esimerkiksi marjanpoimintaan heinäkuusta syysmyöhään. Lapset ja vanhukset jäävät kotiin perkaamaan marjoja, kun muut lähtevät metsään. He myös viljelevät ahkerasti kasviksia 4H-palstoilla, Armi Itäpalo kertoo.

Erityisesti afgaanit ovat muuttaneet pois Seinäjoelta. He ovat halunneet Suomen muiden afgaaniperheiden läheisyyteen.

_____________________________________________________

Yle: Pakolaisten ystävätoiminta varautuu uusiin haasteisiin Seinäjoella

Pakolaisten ystävätoiminnassa Seinäjoen seudulla on riittänyt vapaaehtoisia. Seinäjoen kaupungin aie lakkauttaa pakolaisten kotouttamispalvelut saattaa lisätä painetta ystävätoiminnassa. Tero Hintsa SPR:n Länsi-Suomen piiristä iloitsee vapaaehtoisten määrästä, mutta muistuttaa, että vapaaehtoiset eivät voi korvata ammattilaisten työtä.

Seinäjoen kaupunki ajaa alas pakolaisten kotouttamistoimintoja syksyyn 2016 mennessä. Kaupungissa ei ole tehty päätöksiä uusien pakolaisryhmien ottamisesta ja viimeisin pakolaisryhmä kaupunkiin on tullut reilut pari vuotta sitten.

Seinäjoen alueella toimiville maahanmuuttaja- ja pakolaistyötä tekeville vapaaehtoistahoille kotouttamispalveluiden alasajo tarkoittaa uusia haasteita.

– Varmasti tulee kaikille vapaaehtoistoimijoille lisää painetta ja tietysti yritetäänkin tehdä aiempaa enemmän, sanoo sosiaalipalvelupäällikkö Tero Hintsa Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiristä.

– (SPR:n) ystävätoiminta on painottunut pakolaisiin, mutta mietimme, voisiko se olla jatkossa suunnattu kaikille maahanmuuttajille ja avattaisiinko ystävävälitys maahanmuuttajille Seinäjoella. Seinäjoen osasto on jo alustavasti varautunut siihen, Hintsa miettii tarkoittaen maahanmuuttajilla pakolaisten lisäksi myös esimerkiksi työn, avioliiton tai vaikka opiskelujen vuoksi ulkomailta kaupunkiin muuttavia ihmisiä.

Vapaaehtoisia riittää

Seinäjoen linja olla ottamatta uusia pakolaisia poikkeaa Hintsan mukaan muista Länsi-Suomen piirin suurista kaupungeista.

– Se on erikoinen, jos katsotaan muita Länsi-Suomen isoja kaupunkeja, kuten Kokkola ja Jyväskylä. Niissä suunta on toinen, Hintsa toteaa.

Tero Hintsan mukaan Seinäjoella on pystytty tarjoamaan lähes kaikille pakolaisina kaupunkiin muuttaneille ystävä SPR:n ystävätoiminnan kautta. Toiminnassa on ollut mukana vaihtelevasti 15-20 henkilöä. Toiminnan tulevaisuuden kannalta on hyvä, että ystävätoiminta kiinnostaa, Hintsa arvelee.

– Seinäjoen osastoon on tämän vuoden puolella ollut viikottain yhteydessä ihmisiä, jotka haluaisivat lähteä nimenomaan maahanmuuttajien tueksi. Aiemminkin on ollut toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä, mutta nyt erityisesti, Hintsa iloitsee.

Molempia tarvitaan

Tero Hintsan mukaan ystävätoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat iältään ja ammattitaustaltaan varsin moninainen joukko. SPR kouluttaa mukaan toimintaan lähtevät.

Hintsa kehaisee toiminnasta saadun hyviä kokemuksia sekä vapaaehtoisten ystävien että pakolaisten kannalta.

– Viranomaisilta on myös tullut (positiivista palautetta). Yhden pitkään pakolaistyötä tehneen ihmisen arvio oli, että heillä on puolet vähemmän töitä sellaisen ihmisen kanssa, joka oli saanut ystävän, kuin sellaisen kanssa, joka ei saanut.

Mutta silti:

– Vapaaehtoiset eivät koskaan voi korvata ammattilaisten tekemää työtä, Tero Hintsa muistuttaa.


_____________________________________________________

Yle: Kuntia kannustetaan yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamisessa

Seudullisesta yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia pakolaisten vastaanottamisessa. Voimien yhdistäminen helpottaa kotoutumispalveluiden järjestämistä varsinkin pienemmissä kunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö suosittelee yhteistyömallia esimerkiksi Seinäjoen seudulle, jossa pakolaisten vastaanottamisesta on luovuttu kokonaan.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, että yhteistyömalli voisi olla toimiva ratkaisu pakolaisten vastaanottamiskynnyksen madaltamiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa maakunta johon ei tällä hetkellä oteta vastaan pakolaisia.

– Parin kolmen viime vuoden aikana on saatu hyviä kokemuksia seudullisesta yhteistyöstä Iisalmen seudulla Ylä-Savossa ja Pietarsaaren seudulla Pohjanmaalla, kertoo Stenman.

Kunnat voivat vuorotella

Esimerkiksi Pietarsaaren seudulla tekee viisi kuntaa yhteistyötä. Kunnat sopivat keskenään, miten pakolaisryhmät jaetaan, miten hoidetaan koulutus ja miten järjestetään kotiutumista edistävät palvelut. Yhteistyö mahdollistaa senkin, että kunnat voivat ottaa pakolaisia vuorovuosina. Rahoituskaan ei muodostu ongelmaksi.

– Korvauksia maksetaan aina sille kunnalle, joka ottaa vastaan pakolaisia, mutta kunnat voivat keskenään sopia, miten vastuu jakautuu yhteispalveluiden rahoittamisesta.

Kristina Stenmanin mukaan yhteistyömalli sopii hyvin pienille kunnille. Voimien kokoaminen on järkevää varsinkin joidenkin erityispalveluiden järjestämisessä.

– Esimerkiksi koulutuksessa ryhmät voivat jäädä hyvin pieniksi, jos kunta järjestää palvelut yksinään. Myös henkilöstökoulutusta on mielekästä järjestää isommalle porukalle.

Stenmanin mukaan yhteistyön ansiosta kunnat voivat tehdä pitkäjänteistä työtä pakolaisten vastaanottamisessa ja kehittää osaamistaan.

Poliittinen tahto ratkaisee

Seinäjoki on vastaanottanut vuoden 1993 jälkeen yli 160 kiintiöpakolaista. Ainakaan toistaiseksi kaupunki ei ota vastaan uusia pakolaisia ja kaupunki on myös päättänyt lopettaa pakolaisten kotouttamispalveluita.

Kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko sanoo, että Etelä-Pohjanmaalla kunnat voisivat varmasti hoitaa pakolaispalvelut yhteistyössä, mutta onko siihen halukkuutta?

– Kysymys on tahtotilasta ja ennen kaikkea poliittisesta päätöksenteosta, sanoo Saukko.

Päivi Saukko ei osaa sanoa, minkälaisen tilan pakolaisasia voisi saada maakunnalisessa keskustelussa tilanteessa, jossa on "paljon muitakin asioita vireillä"

– Asiat saadan järjestymään, jos on poliittinen tahto takana. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Kuntapaikoista on pula

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman on harmissaan Seinäjoen päätöksestä sulkea ovet pakolaisilta ja ajaa alas pakolaisten kotouttamispalveluja.

– Seinäjokihan on useamman vuoden ajan ottanut vastaan pakolaisia. Me tiedämme, että siellä on osaamista ja on sääli jos se osaaminen katoaa kaupungista tämän päätöksen myötä.

Kristina Stenman muistuttaa, että Suomessa on edelleen pula pakolaisten kuntapaikoista. Viime vuonna reilut 80 kuntaa otti vastaan pakolaisia. 80 kunnan joukossa on myös pieniä kuntia, jotka vastaanottavat pakolaisia säännöllisesti.

– Pienet kunnat eivät ota tietenkään suuria määriä pakolaisia, ehkä 20-30 kiintiöpakolaista vuosittain. Silläkin määrällä on kuitenkin suuri merkitys kokonaisuuden kannalta, sanoo Stenman.