HS: Suomea uhkaa paha vauvapula

Helsingin Sanomat: Suomea uhkaa paha vauvapula 30.1.2016

Tilastokeskuksen alkuviikosta julkistamat tiedot tekevät ymmärrettäväksi sen, miksi Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta.

Suomeen syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia, 55 040. Tällaisiin lukemiin jäätiin edellisen kerran 1860-luvun nälkävuosina. Pahimpana vuotena 1868 syntyneitä oli vain 43 757. Nälkävuodet olivat kuitenkin poikkeus, ja lapsikuolleisuus oli silloin suurta. Edellisen kerran 55 000 syntyneen lukemissa oltiin nykyiseen tapaan ”normaalioloissa” ja pysyvämmin 1840-luvulla.

Vertailun vuoksi: runsaslapsisina sodanjälkeisinä vuosina syntyneitä oli useana vuonna yli 100 000. Nyt synnytysiässä ovat vuorostaan pienet ikäluokat, joten lapsia syntyy vähän, vaikka syntyvyys sinänsä olisi hyvä.

Talouskasvua kertyy, jos tuottavuus tai työvoimapanos kasvaa. Aina tietysti parempi, jos molemmat kasvavat.

Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen tuottavuus on jäänyt aiempaa alemmalle kasvu-uralle ja tulevaisuuden työvoima kutistuu, jollei väkeä saada töihin ulkomailta. Jos tämäkään ei toteudu, Suomen taloutta uhkaa krooninen taantuminen. Vauvapulaa seuraa aikanaan pula työikäisestä väestä.

Suomi kuuluu Japanin rinnalla niihin harvoihin maihin, joissa suurimmat ikäluokat syntyivät ennen 1950-lukua. Monissa muissa teollisuusmaissa suurimmat ikäluokat ovat syntyneet kymmenisen vuotta myöhemmin. Kehitysmaissa suuret ikäluokat ovat yhä lapsia.

Suomessa kyse ei ole ainoastaan talouskasvusta sinänsä. Suomalainen eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva. Pääosa maksettavista eläkkeistä tulee työmarkkinoilta: työnantajilta ja työntekijöiltä. Mitä enemmän väkeä on eläkkeellä, sitä enemmän työmarkkinoilta on rahaa kerättävä. Mitä vähemmän tulevaisuudessa on maksajia, sitä raskaampi on eläkemaksujen paino.

Rehevät sadantuhannen lapsen ikäluokat alkavatkin olla jo eläkkeellä. Joukot ovat pienentyneet huomattavasti, kun viime vuonna syntyneet saapuvat työmarkkinoille.

Heidän piikkiinsä pannaan kuitenkin esimerkiksi 1960-luvulla syntyneiden eläkkeitä. Nekin ikäkohortit olivat nykymitassa suuria, monena vuonna syntyi yli 80 000 lasta. Määrät olivat joka tapauksessa paljon suurempia kuin nykyään. 1960-luvun lasten elinajanodotekin on selvästi pidempi kuin suurilla ikäluokilla.

Tilastokeskuksen lukemista havaitsee myös, että Suomen väki vuotaa. Vaikka kaikki siirtyjät eivät olekaan työvoimapanosta siirtymillään muuttavaa aktiivityövoimaa, suunta on selvä. Suomeen tulleista 26 360 ihmisestä hieman yli neljäsosa oli Suomen kansalaisia. Suomesta lähteneistä 14 460 ihmisestä Suomen kansalaisia oli reilusti yli puolet. Lähteviä suomalaisia oli enemmän kuin palaavia.

Mahdollisuutta työvoimapanoksen korjaamiseen kyllä tarjotaan: Tilastokeskuksen mukaan väkiluku kasvoi, koska maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja. Suomeen tullaan enemmän kuin täältä lähdetään. Tähän lukuun ei ole laskettu niitä turvapaikanhakijoita, jotka eivät olleet vielä saaneet päätöstä hakemuksensa kohtalosta.

Tämän virran kansantaloudellinen arvo on täysin kiinni siitä, saadaanko tänne tuleva väki töihin vai ei. Työllistymättä jääminen tarkoittaisi kasvavaa rasitetta jo muutoinkin kantaväestön syntyvyyskadosta kärsivälle kansantaloudelle. Siksi täällä olisi tarkkaan mietittävä, voisiko sittenkin esimerkiksi kielitaitovaatimuksia höllentää sekä tulijan palkkaamista tehdä helpommaksi ja halvemmaksi.