Yle: OAJ:n asiantuntija: "Kaikki maahanmuuttajalapset heti päiväkoteihin"

Yle: OAJ:n asiantuntija: "Kaikki maahanmuuttajalapset heti päiväkoteihin" 18.1.2016

Vieraskielisten lasten opetuksessa löytyy paljon parannettavaa. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n asiantuntija Päivi Lyhykäinen laittaisi maahanmuuttajien pienet lapset päiväkoteihin heti oppimaan suomen kieltä. Lyhykäinen veisi myös lasten äidit heti suomen kielen tunneille.

Suomen kielen opetus vieraskielisille lapsille kaipaa kohennusta. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaidossa on usein puutteita Ylen ja OAJ:n kyselyn perusteella.

Kysely tehtiin maahanmuuttajataustaisten lasten opettajille. Opettajien viesti on se, että puutteet kielitaidossa vaikuttavat koulumenestykseen ja pärjäämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Monikulttuurisuuden asiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:sta löytää tukun keinoja, joilla maahanmuuttajien ja heidän lastensa kielitaitoa voitaisiin parantaa. Samalla kotoutuminen Suomeen helpottuisi.

Vieraskielisiä lapsia opiskelee Tilastokeskuksen tietojen perusteellla jo noin 600 peruskoulussa. Lisäksi Suomeen on tullut viime syksyn aikana tuhansia alaikäisiä turvapaikan hakijoita.

1. Lapset ja äidit heti kielikouluun

Ensimmäisenä Lyhykäinen pitäisi huolta siitä, että kaikki alle kouluikäiset vieraskieliset lapset pääsisivät päiväkoteihin tai muuhun varhaiskasvatukseen oppimaan suomea tai ruotsia.

– Maahanmuuttajalapset pitää saada varhaiskasvatukseen heti, Lyhykäinen sanoo.

Lyhykäinen vaatii myös tarpeeksi pitkiä päiväkotipäiviä maahanmuuttajien lapsille.

– Varhaiskasvatusta pitää olla riittävästi alle kouluikäisille lapsille, Lyhykäinen jyrisee.

Lyhykäinen sanoo, että 20 tuntia viikossa on liian vähän. Maan hallitus on juuri rajoittanut kotona olevien vanhempien lasten oikeutta olla päiväkodeissa 20 tuntiin.

Asiantuntijan mielestä myös vieraskielisten äitien pitäisi mennä maan kielen opetukseen heti Suomeen tultuaan. On tiedossa, että äidin kielitaito helpottaa myös lasten sopeutumista ja koulunkäyntiä.

– Vastaanottokeskuksiin pitäisi palkata suomen tai ruotsin kielen opettajia, Lyhykäinen kertoo.

2. Valmistava opetus subjetiiviseksi oikeudeksi

Asiantuntija Lyhykäinen parantaisi myös kouluikäisten niin sanottua peruskouluun valmistavaa opetusta.

– Valmistavan opetuksen pitäisi olla oppilaan subjektiivinen oikeus, Lyhykäinen sanoo.

Juuri maahantulleiden lasten tulisi päästä valmistavaan opetukseen samantien jo nyt. Valmistavassa opetuksessa lapsille opetetaan vuosi etenkin suomen tai ruotsin kieltä ja muita kouluvalmiuksia.

Kyselyyn vastanneista opettajista usea kertoi, että valmentavasta opetuksesta tulee kouluun joskus lähes ummikkoja lapsia.

– Jos oppilaalla ei ole mitään koulutustaustaa, vuosi valmistavaa opetusta ei välttämättä riitä, Lyhykäinen on huomannut.

OAJ:n asiantuntija ehdottaa, että valmistavaa opetusta jatkettaisiin kunnes lapsi osaa koulukieltään tarpeeksi hyvin. Hän siirtyisi vasta sitten tavalliselle suomalaiselle tai ruotsinkieliselle luokalle. Valmistavan opetuksen kohennukset on Lyhykäisen toinen parannuskonsti maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseksi.

Opettajien mukaan kielitaidossa on puutteita myös Suomessa syntyneillä toisen polven maahanmuuttajilla.

3. Kaikki lapset oman äidinkielen tunneille

Kunnat järjestävät vierasta kieltä äidinkielenään puhuville oppilaille usein oman äidinkielen opetusta. Hyvän äidinkielen taidon tiedetään helpottavan myös suomen kielen ja muiden kouluaineiden oppimista.

– Meillä on se ongelma, että kaikkia pieniä kieliä ei voi opiskella, Lyhykäinen sanoo.

Asiantuntija Lyhykäinen uskoo, että pienellä panostuksella koulutukseen maahan saataisiin lisää eri kielten opettajia. Vierasta kieltä äidinkielenä opettavien opettajien koulutus on Lyhykäisen kolmas parannusehdotus.

4. Skarppausta suomen tunneille

Vieraskielisille lapsille annetaan useissa kouluissa niin sanottua suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Kyselyymme vastanneista opettajista moni piti opetusta puutteellisena. Se ei anna tarpeeksi hyviä suomen tai ruotsin kielen valmiuksia esimerkiksi peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin.

– Sitäkin pitäisi kehittää, Lyhykäinen luettelee neljännen ehdotuksensa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taitojen parantamiseksi.

5. Kaikista opettajista kielen opettajia

Suuri osa opettajia kaipaa itse lisää koulutusta. Maahanmuuttajataustaisten lasten opettajat kertovat kyselyssämme, että etenkin tieto eri kulttuureista olisi kullan arvoista.

– Miten uiminen ja liikuntatunnit järjestetään, kun lapsi käyttää huivia. Pitääkö rukoustila järjestää, Lyhykäinen kertoo opettajien ratkaistavista monikulttuurisen koulun asioista.

Päivi Lyhykäisen mielestä ratkaisut edellä mainittuihin asioihin pitäisi saada opettajaksi opiskelevien tietoon.

– Monissa kouluissa nämä on jo opittu kantapään kautta, Lyhykäinen sanoo.

Päivi Lyhykäinen kouluttaisi kaikki opettajat myös vieraskielisten lasten suomen tai ruotsin kielen opettajiksi.

– Jokainen vieraskielisen lapsen opettaja on myös hänen suomen tai ruotsin opettajansa, Lyhykäinen sanoo.

Lyhykäinen löytää siis puolikymmentä keinoa, joilla vieraskielisten lasten kielitaito kohenisi.

Luokan parhaat usein maahanmuuttajia

Kaikkien vieraskielisten lasten suomen kielen taidossa ei tietenkään ole puutteita. Opettajat kirjoittavat kyselyssämme, että osa lyhyenkin aikaa Suomessa asuneista oppilaista oppii hyvän kielitaidon nopeasti.

– Kielitaitoon vaikuttaa tietenkin se, missä iässä lapsi on tullut Suomeen, Päivi Lyhykäinen kertoo.

Huonoin tilanne on maahanmuuttajalla, joka tulee suoraan yläasteelle. Yläasteelle tullut, aikaisemmin vähän tai ei ollenkaan koulutusta saanut nuori ei välttämättä pääse opiskelemaan ammattia itselleen.

Moni opettaja taas mainitsee Ylen ja OAJ:n kyselyssä, että luokan parhaimmat oppilaat ovat maahanmuuttaneiden perheiden lapsia.