Ilta-Sanomat: Nuori turvapaikanhakija kuoli sairauskohtaukseen Espoossa – ensihoidon päällikkö tyrmää rasismiväitteet

Ilta-Sanomat: Nuori turvapaikanhakija kuoli sairauskohtaukseen Espoossa – ensihoidon päällikkö tyrmää rasismiväitteet 20.1.2016

Ensihoidon päällikkö: ”Hän sai aivan samanlaista apua kuin kuka tahansa asiakkaamme.”
Irakilaisten ja arabiankielisten turvapaikanhakijoiden suosimassa Facebook-ryhmässä keskustellaan kiihkeästi nuoren afganistanilaisen turvapaikanhakijan kuolemasta.

Keskustelussa on esitetty vahvoja näkemyksiä siitä, että ambulanssin tilaamisessa viivyteltiin kohtalokkaasti. Osa mielipiteistä on hyvin vihaisia ja vastaanottokeskuksen henkilökuntaa syyllistäviä.

Kiihkeimmät etsivät selitystä jopa ”rasismista”.

Suurelta osin kysymys on huhuista ja toisen ja kolmannen käden tiedoista. Suomen median sanotaan vaikenevan tapauksesta.

Menehtynyt mies asui Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa, jota ylläpitää Barona-konserniin kuuluva Luona, entinen Barona Hoiva Oy.

Kuolinsyy oli raju aivoverenvuoto.

– Olemme kuulleet asiasta, kertoo Kaisa Härkisaari Maahanmuuttoviraston viestinnästä.

– Se oli hyvin ikävä, surullinen tapaus, mutta Luonalta saamamme tiedon mukaan siellä on toimittu ohjeistuksen mukaan. Kyseessä oli ilmeisesti hyvin pidetty henkilö ja tämä on herättänyt hyvin paljon tunteita.

”Pidetty, sosiaalinen, auttavainen.”

Luonan vastaavan lääkärin Pekka Tuomolan mukaan ambulanssi soitettiin heti, kun vastaanottokeskuksen henkilökunta sai miehen asukastovereilta tiedon sairaskohtauksesta.

Päivä oli lauantai, jolloin terveydenhoitaja ei ole paikalla. Henkilökuntaa ovat ohjaajat ja vartijat.

Kun IS otti yhteyttä Tuomolaan, tällä oli käsitys, että ambulanssin tulo olisi kestänyt ”puoli tuntia”.

– Sitä mekin ihmettelimme. On tehnyt itsekin mieli kysyä, miksi se viipyi, Tuomola sanoi, mutta tarkensi seuraavana päivänä ajaksi 18 minuuttia.

Mies menehtyi myöhemmin, ilmeisesti muutamia päiviä myöhemmin, sairaalassa.

– Hän oli hyvin pidetty asukasyhteisössään, sosiaalinen ja auttavainen, mikä varmasti on lisännyt tätä reaktiota, Tuomola arvelee.

Mies oli tavannut terveydenhoitajan sisääntulotarkastuksessa.

– Nyt on väitetty, että hän olisi valittanut meille päänsärkyä ja siihen ei olisi puututtu, mutta ei hän ainakaan terveydenhoitajalle ole siitä puhunut. Ehkä sitten asukastovereille, Tuomola pohtii.

– Hän oli vasta parikymppinen, joten tässä kyse on äärimmäisen harvinaisesta tapauksesta.

Ambulanssin tulo kesti 18 minuuttia

Keravan hätäkeskuksen päällikön Vesa Sepän mukaan soitto hälytyskeskukseen tuli kello 8.58.

– Se tuli kolmannelta osapuolelta, joka ei ollut potilaan vieressä, jolloin riskiarvion tekeminen on aina haasteellisempaa.

Riskiarvion perusteella määritellään tehtävän kiireellisyysluokka.

Ambulanssi lähetettiin matkaan C-tehtävänä, jolloin tavoiteaika on enintään 30 minuuttia ja ambulanssi ajaa muun liikenteen mukana ilman hälytysvaloja ja sireenejä.

Koska Nihtisillan vastaanottokeskuksen lähimmät ambulanssit Leppävaarassa olivat hälytystehtävissä, liikkeelle lähti auto Mikkelästä.

Kun toinen Leppävaaran ambulansseista kuitenkin pian vapautui, tehtävä siirrettiin sille, koska se oli valmiiksi lähempänä.

Kiireellisyysluokka vaihtui

Samoihin aikoihin kiireellisyydeksi muutettiin B.

– Silloin mennään pillien ja valojen kanssa, selittää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Juha Karhu.

– Hälytyskeskukseen soittanut oli tuolloin jo potilaan vieressä, Seppä selittää. Hätäkeskuksen päivystäjä tekee riskiarvion saamiensa tietojen perusteella.

Tuomolan mukaan tehtävää kiirehdittiin kello 9.03 ja 9.10.

Ambulanssi oli kohteessa kello 9.16.

Karhu korostaa, että potilas on saanut ”aivan samanlaista apua kuin kuka tahansa asiakas”.

– Varsin nopeasti nytkin päästiin paikalle. B alusta asti olisi tietysti ollut nopeampi kuin aluksi C, Karhu sanoo.

Kun ambulanssi lähti kohti Jorvin sairaalaa potilas kyydissään, kiireellisyys oli jälleen C.