HS: Tulijat itärajalla ovat testi Suomelle

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Tulijat itärajalla ovat testi Suomelle 25.1.2016

Valtioiden väliset suhteet ovat usein psykologisesti monimutkaisia. Olennaista ei ole vain se, mitä on tapahtunut, vaan myös se, mitä osapuolet ajattelevat voivan tapahtua. Odotukset tulevasta ja käsitykset mahdollisesta ohjaavat silloin omaa käyttäytymistä yhtä vahvasti kuin varsinainen senhetkinen tilanne.

Suomi elää muiden EU-maiden tavoin turvapaikanhakijoiden määrän nopeassa kasvussa välivaihetta. Viime vuosi ja varsinkin syksy yllättivät valtiot ja viranomaiset, mutta juuri nyt ollaan suvantovaiheessa. Tulijoiden määrä on suurempi kuin esimerkiksi vuosi sitten muttei viime syksyn tasolla.

Ajatukset ovat kuitenkin kääntyneet jo ensi kevääseen. Lukumäärien uskotaan silloin taas kasvavan. EU, sen jäsenvaltiot ja niiden viranomaiset ovat valmistautuneet tilanteeseen kukin omalla tavallaan. Yleinen vaikutelma on, että EU:n yhteiseen toimintakykyyn ei luoteta riittävästi, joten maat toimivat niin kuin omalta kohdaltaan parhaaksi näkevät. Rajatarkastusten palauttaminen ja kiintiöiden määrittäminen saapujille ovat esimerkkejä varautumisesta.

Suomessa päättäjillä ja korkeilla virkamiehillä on oma huolenaiheensa, jota ei edes pyritä peittelemään. Se on itäraja. Tilannetta Venäjän ja Norjan rajalla on seurattu tarkasti, samoin tapahtumia Venäjällä Suomen rajan läheisyydessä.

Asiat ovat esillä, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok) tapaavat venäläisiä virkaveljiään lähipäivinä.

Keskusteluissa on latausta. Sipilän erityisneuvonantaja Antti Pentikäinen kysyi Ilta-Sanomien haastattelussa (21.1.), miksi Venäjä tekee Syyriassa ilmaiskuja alueille, joilla ei ole sotilaallista merkitystä mutta joista voi lähteä suuria ihmisjoukkoja pakoon.

Puhuessaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta itärajalla Pentikäinen vaati, että Suomi sulkee pois mahdollisuuden, jossa eurooppalaisia arvoja ja yhteiskuntien avoimuutta käytettäisiin meitä vastaan.

Ajatus tulee vastaan monissa suomalaispohdinnoissa. Onko Venäjä rakentanut mahdollisista turvapaikanhakijoista pelotteen, jolla se voi halutessaan painostaa Suomea? Venäjällä oleskelee suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia esimerkiksi Afganistanista, Irakista ja Syyriasta sekä Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista. Heidän halukkuuttaan lähteä kohti Suomea olisi helppo ruokkia.

On hyvä varautua moniin vaihtoehtoihin, myös epätodennäköisiin, mutta samaan aikaan on tehtävä viileä tilannearvio ja vältettävä hermostumista.

Tässä tilanteessa voi hyvinkin olla Venäjän toiveiden mukaista, että suomalaiset keskustelevat keskenään kiivaasti siitä, että itänaapuri voi halutessaan merkittävästi hämmentää suomalaisen yhteiskunnan tasapainoa.

Suomen ja Venäjän tai aikaisemmin Neuvostoliiton raja on vuosikymmenten aikana ollut yksi vakaimpia Euroopassa. Tuskin Venäjän puolella nytkään tapahtuu mitään sellaista, joka ei olisi sikäläisten viranomaisten hallinnassa.

Ei ole merkkejä siitä, että Venäjällä suuret ihmisjoukot olisivat tässä vaiheessa tulossa kohti Suomen rajaa oma-aloitteisesti tai yllytettyinä. Pienet murheet ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä on tehnyt suomalaiset varovaisiksi.

Suuren harmin aiheuttaminen tuskin on Venäjän edun mukaista, mutta huolien ja pelkojen lisääntyminen Suomessa voi sitä olla. Se on eräänlainen testi suomalaispäättäjille ja viranomaisille. Testin aikana on hyvä pysyä valppaana ja varautua suunnitelmallisesti mutta samalla pysyä ulospäin rauhallisena.