Iltalehti: Puolustusvoimat varautunut laittomiin maahantulijoihin jo vuosia

Iltalehti: Puolustusvoimat varautunut laittomiin maahantulijoihin jo vuosia 25.1.2016

Painostuksesta on kyse siinä vaiheessa, kun rajan yli ohjataan kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita, ei vain muutamia.

Puolustusvoimat kertoi vuoden 2007 kenttäohjesäännössään Suomea uhkaavista painostuskeinoista. Ohjesäännössä nostettiin tuolloin esiin, kuinka "laittomista maahantulijoista voi aiheutua huomattava ongelma alueellemme".

- Painostava osapuoli hyödyntää käytössään olevaa laaja-alaista keinovalikoimaa itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia painostuskeinoja yhdistäen, puolustusvoimien kenttäohjesäännössä sanotaan.

Vanhan ohjesäännön viesteistä ajankohtaisin on laittomien maahantulijoiden saapuminen Suomeen.

- Painostaja voi aiheuttaa voimavaroihimme nähden huomattavan ongelman suuntaamalla laittomia maahantulijoita alueellemme. Toiminnan välittömänä tavoitteena on sekasorron aiheuttaminen ja kohdemaan talouden järkyttäminen, kenttäohjesäännössä sanottiin.

STT:n haastattelema venäläinen rajavartija kertoi lauantaina, että turvallisuuspalvelu FSB organisoi, ketkä turvapaikanhakijat saavat tulla Suomen rajalle.

Onko tämä nyt sitä puolustusvoimien ennakoimaa painostusta?

- Jos kyse olisi jotenkin valtiollisesti järjestetystä toiminnasta, silloin kyseessä olisi painostus. Painostustarkoituksessa turvapaikanhakijoita pyrittäisiin ohjaamaan Suomeen merkittävä määrä, esimerkiksi kymmeniä tuhansia. Nykyinen tilanne rajalla saattaa vaikeuttaa ja häiritä rajavalvonnan toimivuutta, mutta tässä mittakaavassa kyse ei vielä ole poliittisesta painostuksesta, vastaa turvallisuuskomitean yleissihteeri Tatu Mikkola.

Hän muistuttaa, että länsirajalta tulleet turvapaikanhakijat työllistävät toistaiseksi huomattavasti enemmän julkishallintoa.

"Uhkataso ei noussut"

Nykyään yhteisistä julkisista uhkakuvistamme vastaa turvallisuuskomitea, joka avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Nettisivunsa oman esittelynsä mukaan komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristöä, yhteiskunnan kehitystä sekä "sovittaa yhteen kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista".

- Venäjän uhka Suomea kohtaan ei ole mitenkään erityisesti kasvanut. Venäjällä on nähtävissä arvaamattomia piirteitä, kuten Ukrainan tapauksessa. Pidämme kehitystä silmällä, mutta Venäjän aiheuttamasta uhkatason noususta ei voi puhua, Mikkola kertoo.

- Venäjä ehkä haluaa hyötyä tilanteesta, mutta en näe syytä konkreettiseen kriisiin Venäjän ja Suomen välillä. Venäjä pyrkii kokeilemaan Euroopan unionin rajoja ja luomaan erilaisia näkemyksiä sen sisälle. On mahdollista, että ongelma vielä suurenee.

Hybridisotaan huomio

Turvallisuuskomitea on parhaillaan päivittämässä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS), ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2017.

Vuoden 2010 strategiassa käydään läpi 13 uhkamallia, kuten rajaturvallisuuden häiriöt, terrorismi sekä "poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus".

- Useita kymmeniä vuosia varautumisessa on otettu huomioon, miten laajamittainen maahantulo voi vaikuttaa Suomeen. Aikoinaan on ajateltu esimerkiksi ydinonnettomuuden vaikutusta lähialueella. Viranomaisten yhteistyötä pohditaan jatkuvasti ja sitä käydään läpi varmasti myös tulevaisuudessa, Mikkola kertoo.

Hän uskoo, että tulevassa strategiassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hybridisodankäyntiin ja kyberuhkiin.

- Myös maahantulotilanteen uhkamalleja varmasti pohdimme.