Yle: FT: EU aikoo poistaa turvapaikanhaun "ensimmäisen maan säännön" – keventäisi Kreikan ja Italian taakkaa

Yle: FT: EU aikoo poistaa turvapaikanhaun "ensimmäisen maan säännön" – keventäisi Kreikan ja Italian taakkaa 20.1.2016
Helsingin Sanomat: Sisäministeriön kanslia­päällikkö EU:n pakolais­sopimuksen romuttamisesta: ”Toivomme, että maahan­muutto­politiikkaan löytyy Euroopassa järki”
Helsingin Sanomat: Uutta pakolaiskriisiä odotellessa – turvapaikanhakijoiden jakaminen horjuttaa EU:n peruspilareita
Yle: Sisäministeriö: Dublin-järjestelmän uudistus tuskin lisää turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa

Niin kutsutun Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan asiat on käsiteltävä ensimmäisessä EU-maassa, jonka alueelle hän tulee. Sääntö ei nykyisellään toimi.

Talouslehti Financial Timesin mukaan Euroopan komissio aikoo perua määräyksen, jonka mukaan turvapaikanhakijan hakemuksesta vastaa ensimmäinen EU-maa, jonne hän on saapunut.

Lehti perustaa tietonsa virkamieslähteisiin, jotka ovat perillä maaliskuussa esiteltävän ehdotuksen sisällöstä.

Financial Timesin mukaan komissio katsoo, että tämä niin kutsuttuun Dublin-asetukseen sisältyvä sääntö on vanhentunut ja epäreilu.

Säännön korvaaminen on kuitenkin todennäköisesti vaikeaa, lehti arvioi. Unionin pohjoislaidalla sijaitsevat valtiot hyötyvät nykyisestä järjestelmästä, joka antaa mahdollisuuden palauttaa turvapaikanhakijoita etelään.

Järjestelmä ei kuitenkaan käytännössä toimi: Kreikka ja Italia, joiden kautta valtaosa turvapaikanhakijoista saapuu EU:hun, eivät ole rekisteröineet kaikkia tulijoita. Ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti jo vuonna 2011, että turvapaikanhakijoita ei voida palauttaa Kreikkaan, koska maan vastaanotto-olosuhteet ovat niin puutteelliset.

Financial Timesin lähteiden mukaan vielä ei tiedetä, millä tavalla nykyinen sääntö korvattaisiin. Virkamiehet arvioivat, että keskustelu asiasta jatkunee ainakin maaliskuuhun saakka.

Pysyvä uudelleensijoitusjärjestelmä olisi lehden mukaan yksi mahdollisuus. Siinä turvapaikanhakijat jaettaisiin EU-maihin esimerkiksi bruttokansantuotteen ja asukasluvun perusteella määriteltävien kiintiöiden mukaisesti.

EU-maat lupasivat viime syyskuussa sitoutua paljon pienemmän mittaluokan uudelleensijoitusjärjestelmään, jossa siirrettäisiin 160 000 turvapaikanhakijaa pahimmin kuormittuneista maista. Maat ovat kuitenkin olleet vastahakoisia tarjoamaan paikkoja tulijoille. Toistaiseksi vain 322 ihmistä on siirretty.

________________________________________

Helsingin Sanomat: Sisäministeriön kanslia­päällikkö EU:n pakolais­sopimuksen romuttamisesta: ”Toivomme, että maahan­muutto­politiikkaan löytyy Euroopassa järki”

Financial Timesin mukaan turvapaikanhakijoita ei enää tulevaisuudessa palauteta Euroopan unionissa siihen jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröityneet. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan ”Dublinin asetus on ollut olennainen, mutta nyt kun elämä on muuttunut, on hyvä, että asiaa pohditaan uudelleen”.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei ole yllättynyt Financial Timesin uutisesta, jonka mukaan turvapaikanhakijoita ei enää tulevaisuudessa palauteta Euroopan unionissa siihen jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröityneet.

Nerg kertoo, että Dublinin sopimusta muokkaavaa esitystä on jo odotettu.

”Meillä ei ole Suomessa muuta kantaa kuin se, että toivomme, että maahanmuuttopolitiikkaan löytyy Euroopassa järki. Meidän linjamme on ollut se, että täytyisi löytyä eurooppalainen yhteinen ratkaisu asiaan. Siinä on aiemmin Dublinin asetus on ollut olennainen, mutta nyt kun elämä on muuttunut, on hyvä, että asiaa pohditaan uudelleen”, Nerg sanoo.

Hän kertoo pyytäneensä tänä aamuna ministeriössä selvitystä siitä, mitä sitten tapahtuu, kun esitys mahdollisesti keväällä tulee.

”Pöydällä on ollut koko ajan se, tuleeko siihen yhteinen sitoutuminen sisäisiin siirtoihin. Mutta me emme vielä tiedä, onko se se. Kaikki odottavat, mikä se tulee olemaan.”

Uusi malli todennäköisesti voisi helpottaa tilannetta eteläisissä jäsenmaissa, kuten Italiassa ja Kreikassa. Voisiko se samalla nostaa painetta pohjoisempana, kuten Suomessa?

”Niin siinä ei saisi käydä. Jos ja kun jotakin uutta tehdään, sen pitäisi tuoda hallittavuutta koko Eurooppaan. Jos Euroopan sisälle tulee mistä portista tahansa, niin meillä pitää olla yhteinen mekanismi siihen, että ihmiset eivät vaeltele ympäri Eurooppaa maasta toiseen.”

Komission on siis määrä antaa esitys ehkä maaliskuussa. Silloin kevät jo etenee eteläisemmässä Euroopassa ja saattaa tuoda jälleen taas uusia, isoja, kotimaistaan pakenevia ryhmiä Eurooppaan. Sisäministeriössä jo laaditaan skenaarioita siitä, mitä saattaa olla tulossa.

HS esitteli viime syyskuussa 10 vaihtoehtoa, miten ratkaista pakolaiskriisi.

”Meillä on menossa juuri nyt tilanne- ja analyysiryhmän skenarointityö, jossa pohditaan, mitä voi olla näköpiirissä. Otamme juuri tämän kysymyksen vakavasti. Nyt on hiljaiselon aika, mutta meillä täytyy olla käsitys, mitkä ovat reaaliset mahdollisuudet keväällä”, sanoo Nerg, josta on tullut siirtolaiskriisin selittäjä Suomessa.

Hän mainitsee, että esimerkiksi itärajasta ei tiedä, mitä sen tilanne voi vielä tuoda tullessaan. Samalla taas Ruotsin ja Tanskan tiukentunut linja on hyödyttänyt Suomeakin.

__________________________________________

Yle: Sisäministeriö: Dublin-järjestelmän uudistus tuskin lisää turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa

Sisäministeriö vahvistaa, että EU-komissio tekee uuden esityksen Dublin-asetuksesta maaliskuussa. Komissio ei ole kertonut, millaisia uudistuksia esitys sisältää, mutta niin sanottua sisäisten siirtojen järjestelmää turvapaikanhakijoille on esitetty jo aiemmin.

Sisäministeriö vahvistaa, että komissio jättää turvapaikanhakijoiden Dublin-järjestelmää koskevan uudistusesityksen maaliskuussa.

Financial Times uutisoi tänään, että EU-komissio aikoo esittää Dublin-asetusta purettavaksi.

– Esitys on tulossa, mutta että kyseessä olisi nimenomaan järjestelmän purkaminen, siitä ei ole tietoja, sanoo kansainvälisten asioiden ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Sisäministeriöstä.

Hänen mukaansa komissio on tähän saakka ollut hyvin vaitonainen siitä, mitä uusia vaihtoehtoja Dublinin tilalle aiotaan esittää. Uudistusta on kuitenkin odotettu.

– On odotettavissa, että komissio tekee reilumpiakin uudistuksia järjestelmään. Emme usko siihen, että komissio lähtisi laastarilinjalle paikkailemaan Dublinia.

Niin kutsuttu Dublin-järjestelmä todettiin viime syksyn aikana toimimattomaksi. Asetuksen mukaan turvapaikanhakija on rekisteröitävä ja hänen asiansa on käsiteltävä ensimmäisessä EU-maassa, johon hän saapuu. Suurin osa saapuu ensimmäisenä Italiaan tai Kreikkaan.

– Dublin on vanha, sitä ei ole tarkoitettu näin suurille hakijamäärille. Toisaalta rekisteröidytkin turvapaikanhakijat vaeltavat pitkin Euroopaa ja rekisteröimättömien määrä on suuri, Yli-Vakkuri sanoo.

Pelkkään Dublin-asetuksen purkamiseen eli jonkinlaiseen "villiin" järjestelmään ei Yli-Vakkurin mukaan ole kenelläkään halua.

– Turvapaikanhakijoiden määrän hallintaan liittyvä järjestelmä Euroopassa on oltava.

Yksi vaihtoehto Dublinille on sisäisten siirtojen järjestelmä, josta EU teki jo syksyllä esityksen. Sen käsittely on vielä kesken.

Siinä turvapaikanhakijat sijoitettaisiin eri maihin hakijoiden määrän, bruttokansantuotteen ja asukasluvun mukaan.

– On mahdollista, että tätä järjestelmää yhdistettäisiin nyt maaliskuussa tulevaan uuteen Dublin-esitykseen, Yli-Vakkuri sanoo.

Siirtojärjestelmää testattiin jo viime syksynä Kreikan ja Italian tilanteen helpottamiseksi. Tuolloin Suomen saama osuus turvapaikanhakijoista oli 2 prosenttia. Jatkossa määrä voisi olla Yli-Vakkurin mukaan vielä vähemmän.

– Se perustui aikaisempien vuosien lukuihin. Nythän me olemme suuri kohdemaa.

Kohdemaalla tarkoitetaan maata, johon on tullut asukaslukuun nähden runsaasti turvapaikanhakijoita. Suomi on tällä hetkellä Saksan, Ruotsin ja Itävallan kanssa Euroopan neljän suurimman kohdemaan joukossa.

Suomi tekee melko paljon niin sanottuja Dublin-palautuksia. Keskimäärin viidennes turvapaikanhakijoista on joka vuosi palautettu maihin, joihin he ovat ennen Suomeen tuloaan rekisteröityneet.

Palautuksia ehditään tehdä todennäköisesti tänä keväänäkin, kun syksyllä saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely etenee. Hakemuksia on tällä hetkellä jonossa noin 27 000.

EU-komissio tekee Dublin-asiassa poliittiset päätöksensä todennäköisesti maaliskuun alussa, Yli-Vakkuri arvioi. Sen jälkeen asia käsitellään EU:n OSA-neuvostossa, jossa kokoontuvat oikeus- ja sisäministerit.

Neuvosto pitää seuraavan, epävirallisen kokouksen jo maanantaina.