Yle: Opettajat: Maahanmuuttajien kasautuminen samoihin lähiöihin tuo ongelmia

Yle: Opettajat: Maahanmuuttajien kasautuminen samoihin lähiöihin tuo ongelmia 17.1.2016

Vieraskielisten perheiden keskittyminen samoille alueille on opettajien mielestä ongelmallista. Maahanmuuttajataustaisten lasten opettajat pelkäävät, että sen takia kaikki lapset eivät opi tarpeeksi hyvin suomea.

Maahanmuuttajataustaisten lasten opettajat pitävät maahanmuuttajien keskittymistä yhdelle alueelle huonona ilmiönä. Lasten kotoutuminen kärsii, jos he eivät ole tarpeeksi paljon tekemisissä suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa.

Asia selvisi Ylen ja OAJ:n tekemässä kyselyssä. Kysely lähetettiin opettajille kouluihin, joiden oppilaista 10 prosenttia tai sitä enemmän on vieraskielisiä. Vieraskielisiä ovat lapset, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Jos alueella asuu paljon vieraskielisiä suhteessa suomen- tai ruotsinkielisiin, se näkyy vaikeuksina koulussa opettajien kokemuksen mukaan.

Kysyimme opettajilta kantaa väitteeseen "On ongelmallista, jos maahanmuuttajat keskittyvät tietyille alueille ja tiettyihin kouluihin". Vastaajista valtaosa oli ainakin osittain samaa mieltä. Kyselyyn vastasi 455 opettajaa.

Suomea oppii suomenkielisten kanssa

Opettajat vastustavat maahanmuuttajien keskittymistä samoille alueille ja samoihin kouluihin etenkin lasten suomen kielen oppimisen vuoksi. Opettajat ovat huomanneet, että oppilaiden suomen kielen taito jää vajavaiseksi liian maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä ja kouluissa.

Opettajat perustelivat kantaansa kirjoittamalla suoraan, että ei ole hyvä, jos samaa kieltä puhuvia lapsia on paljon samassa koulussa. Silloin oppilaat puhuvat omaa äidinkieltään keskenään eivätkä opi suomea tarpeeksi.

Opettajat kirjoittavat muun muassa näin:

"Kun koulussamme oli vain vähän maahanmuuttajataustaisia nuoria, he olivat jatkuvassa kielikylvyssä ja oppivat kielen ja kulttuurin nopeammin kuin nykyään."

Opettajien mielestä vieraskieliset ja suomenkieliset lapset eristäytyvät liian usein omiin ryhmiinsä, kun vieraskielisten lasten osuus on suuri.

Vieraskieliset oppilaat tarvitsisivat vahvan mallin oppiakseen suomea, opettajat kirjoittavat.

"Jos luokassa on enemmän kuin 25 prosenttia muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia, kieli helposti jää vajavaiseksi."

Kun lasten on vaikea opiskella suomen kielellä, opettajat kertovat helpottavansa opetuksen sisältöä. Silloin luokassa ei ehkä opi sitä kaikkea, mitä pitäisi.

Opettajat: Kolmasosa vieraskielisiä maksimi

Usea kyselyymme vastannut opettaja toivoo, että korkeintaan yksi kolmesta oppilaasta olisi vieraskielisiä. Silloin vieraskieliset lapset oppisivat kieltä suomenkielisiltä lapsilta tarpeeksi hyvin.

Silloin myös opettajalla olisi enemmän aikaa ohjata kutakin vieraskielistä oppilasta. Maahanmuuttajavaltaisten koulujen opettajat kertovat tekevänsä usein erilliset tehtävät vieraskielisille lapsille. Opettajat laativat jopa erilliset koekysymykset lapsen kielitaidon mukaan.

Suomesta löytyy viitisenkymmentä koulua, joissa vieraskielisiä lapsia on kolmasosa tai sitä enemmän.

"Kun oppilaita on sopivasti suhteessa suomenkielisiin lapsiin, he sulautuvat yhteisiin leikkeihin käyttäen kaikille yhteistä kieltä (suomea) leikeissään. Silloin myös kielitaito kehittyy."

Opettajat kertovat vieraskielisten oppilaiden lisäävän opettajan työtä monella tavalla.

"Oppilaiden riitojen selvittely vie enemmän aikaa puutteellisen kielitaidon vuoksi. Aikaa vie myös yhteistyö vanhempien kanssa, jotka eivät osaa kieltä."

Jos vieraskielisiä lapsia kerääntyy paljon yhteen kouluun, suomenkieliset vanhemmat saattavat laittaa lapsensa johonkin toiseen kouluun. Tutkijat ovat myöntäneet ilmiön olemassaolon. Samoin opettajat:

"Kantasuomalaiset vanhemmat alkavat vältellä koulua, vaikka se olisi heidän lapsensa lähikoulu. Siihen ei oikeasti ole mitään syytä."

Kielitaito ratkaisee koulumenestyksen

Suomen kielen monipuolinen hallinta on kyselymme perusteella kynnyskysymys lasten kotoutumisessa. Opettajien vastausten perusteella maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäyntiä haittaa eniten juuri vajavainen suomen kielen taito.

Jos lapsella on ongelmia koulunkäynnissä, suurin syy on puutteellinen kielitaito. Näin arvioi puolet kyselyyn vastanneista opettajista.

Vaikeimmassa tilanteessa ovat vieraskieliset lapset, jotka tulevat peruskouluun vasta yläasteelle.

"Peruskoulun yläluokilla opiskeltavat asiat edellyttävät laajojen, abstraktien kokonaisuuksien hallitsemista. Se ei ole mahdollista ilman kielitaitoa. Kieli on ajattelun väline. "

Moni opettaja kirjoittaa, että koulu sujuu usein hyvin heti, kun kielitaito on kunnossa. Silloin he pärjäävät samalla tavalla kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvat oppilaat, opettajat kertovat.

Muutama opettaja huomauttaa, että pakolaisina maahan tulleilla lapsilla voi olla myös oppimista vaikeuttavia traumoja.

Lasten kodilla ja vanhemmilla on suuri vaikutus lapsen koulumenestykseen. Jos vanhemmat osaavat suomea ja tukevat lasta esimerkiksi läksyjen teossa, lapsi pärjää koulussa paremmin.

"Yhteistyökykyinen koti antaa hyvät lähtökohdat maahanmuuttajalapsen koulunkäyntiin. Jos kulttuuriristiriitoja on paljon esimerkiksi koulun sekä vanhempien rooliin liittyen, se vaikuttaa usein myös lasten koulumenestykseen."

Osa oppii suomen huikean nopeasti

Puutteet suomen kielen ymmärtämisessä ja muussa osaamisessa eivät tietenkään koske kaikkia vieraskielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opettajat kertovat, että monet äskettäinkin maahan muuttaneet lapset osaavat suomen yhtä hyvin kuin sitä äidinkielenään puhuvat. He myös saavuttavat koulussa huipputuloksia.

"Osa pärjää suomalaisia paremmin, vaikka olisi tullut Suomeen vain muutamia vuosia sitten. Monelta toisaalta puuttuu kodin tuki."

"Hämmästyn yhä uudelleen sitä, kuinka osa Suomessa syntyneistä maahanmuuttajataustaisista oppilaista menestyy heikommin kuin vasta vähän aikaa Suomessa opiskelleet ikätoverinsa. Eli vaihtelua on niinkuin aivan supisuomalaistenkin keskuudessa."

Kulttuurierot näkyvät usein viikoittain

Tällä hetkellä Suomessa puhutaan paljon maahanmuuttajien ja kantaväestön välisistä kulttuurieroista. Kulttuurierot näkyvät maahanmuuttajataustaisten lasten kouluissa jonkin verran.

Opettajat törmäävät erilaisen kulttuurin tai uskonnon aiheuttamiin tilanteisiin jopa päivittäin. Kyselyymme vastanneista opettajista kolmannes kertoo jotain hankaluutta ilmenevän viikottain.

Kulttuurin ja uskonnon aiheuttamat erot näkyvät esimerkiksi liikuntatuntien järjestelyissä. Kaikki tytöt eivät esimerkiksi voi mennä suihkuun yhtä aikaa muiden tyttöjen kanssa. Jotkut opettajat kirjoittavat, että joidenkin poikien saattaa olla vaikea totella naisopettajia.

"Lähinnä muslimien ja kristittyjen kulttuurierot aiheuttavat haasteita. Toki haasteita on muun muassa jehovien kanssa."

Yksi opettaja kirjoittaa, että jotkut perheet eivät hyväksy mitään kristilliseen perinteeseen tai juhlaan esimerkiksi jouluun liittyvää.

"Onneksi näitä perheitä on vähän."

Monet opettajat kirjoittavat kulttuurierojen olevan enemmän rikkaus kuin ongelma. Moni opettaja toivoo, että maahanmuuttajaperheet sijoittuisivat tasaisemmin eri kaupunginosiin juuri rikastuttaakseen kantasuomalaisten elämää.

"Sekä maahanmuuttaja- että kantasuomalaisille lapsille monimuotoisuus tekee hyvää."

Opettajat tarvitsevat lisää koulutusta

Suurimmissa kaupungeissa on kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on opetettu paljon jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suuri osa kyselyymme vastenneista opettajista oli kokenut vieraskielisten lasten opettaja.

Kokemuksestaan huolimatta opettajat kaipaavat lisää oppia ja koulutusta esimerkiksi eri kulttuureista.

"Esimerkiksi uinnin opetus on melko haastavaa, kun ei tiedä, mitkä normit sitovat oppilaita ja mitkä eivät."

"Jokainen opettaja on suomen kielen opettaja, joten varsinkin eri aineiden opettajat tarvitsevat tässä tukea."

Kaiken kaikkiaan vieraskieliset oppilaat vaikuttavat lähes jokaisen kyselyyn vastanneen opettajan työhön. Muutamien opettajien vastauksista paistaa väsymys suuren työtaakan alla.

Moni kyselyyn vastanneista taas kokee suurta työniloa eri kulttuureista tulevien lasten opettajana. Moni opettaja nauttii eri kulttuureista tulevien lasten opettamisesta. Opettajat kehuvat heitä usein koulumyönteisiksi ja aktiiviksi oppilaiksi.

Aiheesta lisää maanantaina Yle.fi/uutiset -sivuilla sekä A-studiossa, TV1 kello 21.05