HS: Maahanmuutto muutti maata

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuutto muutti maata 14.7.2016

VUOSI sitten kesällä Suomessa havahduttiin siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi viikko toisensa perään nopeasti. Vaikka Välimeren yli oli tullut pakolaisia Etelä-Eurooppaan jo vuosien ajan, Suomi kohtasi Ruotsin kautta Tornioon tulleet turvapaikanhakijat valmistautumattomana.

Syksy oli täynnä nopeita poliittisia liikkeitä. Kansalaiset jakautuivat reaktioissaan kahteen leiriin. Toiset riensivät auttamaan tulijoita, toiset taas nousivat vaatimaan rajoja kiinni. Keskusteluilmapiiri kärjistyi.

Poliitikkojen viesteissä korostuivat uhkakuvat hallitsemattomasta muuttoliikkeestä. Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin historiallisella tavalla. Tärkeintä oli vähentää tulijamäärää ja poistaa mahdollisia vetovoimatekijöitä. Moni keräsi irtopisteitä, jotkut poliittista pääomaa. Esimerkiksi Petteri Orpon nousu kokoomuksen johtoon on pitkälti sen ansiota, miten hän esiintyi sisäministerinä.

Samat ilmiöt pyyhkivät läpi Euroopan. Maahanmuuttovastaiset liikkeet ovat jo pitkään olleet Euroopassa vahvoja, ja ne saivat lisää voimaa. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin asema horjahteli. Oikeistopopulismin kannatus kasvoi kohisten. Myös Suomessa vastaanottokeskuksiin tehtiin polttopulloiskuja.

Kaaos ja epäjärjestys aiheuttavat paljon pelkoa, jota voi myös ruokkia. Hysteriavaihe oli voimakkaimmillaan alkutalvesta, ja Kölnin uudenvuoden tapahtumat kärjistivät vihamielistä tunnelmaa. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että pelot esimerkiksi siitä, mitä vastaanottokeskuksen tulo paikkakunnalle aiheuttaisi, olivat usein liioiteltuja.

Myös Euroopan unionille tuli kiire uudistaa muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaansa. EU-maat hakivat uutta linjaa riitaisina, ja maa toisensa perään sulki rajansa tulijoilta. Lopulta EU teki Turkin kanssa monia kysymyksiä herättävän sopimuksen Kreikkaan tulevista syyrialaispakolaisista. Yhdistettynä muihin toimiin sopimus on vaikuttanut siihen, että tulijoiden matka ei nyt jatku Italiaa tai Kreikkaa edemmäs.

Kun tulijoiden määrä hiipui, hallinnan tunne palasi niin kansalaisille kuin poliitikoille. Tämä näkyy puoluekannatuksissa kautta Euroopan – Merkel on taas voimissaan, ja maahanmuuttovastaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannatus vähenee. Koko Eurooppa maksaa kuitenkin kovaa hintaa pakolaiskriisin riitaisasta hoidosta. Sen näyttivät britit EU-kansanäänestyksessä, sillä maahanmuutto oli yksi äänestyksen keskeisimmistä teemoista.

Brexit on vedenjakaja. Moni hätkähti populismin voimaa, ja nähtävissä on vastareaktio. Kriittisyys sekä sosiaalisen median logiikkaa että populismia kohtaan kasvaa.

EU-komissio yritti selvästi hillitä EU-maiden riitelyä maahanmuutosta ennen brexit-äänestystä. Tällä viikolla komissio antoi ehdotuksen EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä estääkseen kilpailun siitä, kenen järjestelmä on vähiten vetovoimainen.

Suomi on vetänyt linjansa kireälle. Jos uudistuksille ei ole ollut poliittista tilausta, niin otollinen hetki ainakin. Kun linjaa on muutettu, turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätökset ovat olleet osin ennakoimattomia. On selvää, että Suomen kaltaisen yhteiskunnan olisi pitänyt pystyä vastaanottamaan tulijat nykyistä paremmin. Hyvä alku luo edellytykset sille, että ne, jotka jäävät Suomeen, myös kotoutuvat.

Nyt saatetaan myös sulkea ovia talouskasvulle tärkeältä työperäiseltä maahanmuutolta. Perheenyhdistämisen tulovaatimukset ovat ongelma, jos Suomi toivoo houkuttelevansa esimerkiksi hoitoalan työvoimaa. Sijaiskärsijöiksi joutuvat Suomesta oleskeluluvan saaneiden perheenjäsenet, oli kyse pakolaisista tai työn vuoksi tulleista.