HS: Enemmistö suomalaisista hyväksyy halpatyövoiman – ”Miksei ihmisille anneta mahdollisuutta työskennellä kovaa?”

Helsingin Sanomat: Enemmistö suomalaisista hyväksyy halpatyövoiman – ”Miksei ihmisille anneta mahdollisuutta työskennellä kovaa?” 1.7.2016

Enemmistö suomalaisista hyväksyy joissain tilanteissa työehtosopimusta alemmalla palkalla työskentelyn.

Suomalaisista 61 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuuttajien, ikäihmisten, nuorten tai vähän koulutettujen pitäisi ainakin joissakin tilanteissa voida halutessaan mennä töihin työehtosopimuksia heikommalla palkalla.

Reilu kolmannes oli vastakkaista mieltä. Asia selviää Helsingin Sanomien TNS-Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Halpatyöpaikat nousivat puheenaiheeksi, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi äkillisesti viime vuonna. Hallitus on aktiivisesti yrittänyt keksiä keinoja lisätä työllisyyttä.

Useimmat väestöryhmät hyväksyisivät matalapalkkatyön. Vain vasemmistoliiton kannattajien enemmistö vastusti ajatusta.

Suurista puolueista kokoomuslaiset ja keskustalaiset suhtautuvat keskimääräistä useammin myönteisesti mahdollisuuteen työskennellä työehtosopimusta heikommalla palkalla.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtajan Seija Ilmakunnaksen mielestä työehtosopimukset yleensä ottavat huomioon ihmisten erilaiset työelämävalmiudet ja työkokemuksen.

Hänestä työllistämisessä on oltava myös reilut pelisäännöt, jotta työnantajat eivät ala kilpailla väärillä asioilla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä mahdollisuus työskennellä tes-palkkaa alemmalla palkalla olisi tärkeää maahanmuuttajille, joiden tuottavuus on alhainen muun muassa heikon kielitaidon takia.

Vihriälän mielestä maahanmuuttajilla on toimettomana iso riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksessa eli kiky-sopimuksessa, että paikallista sopimista työpaikoilla pyritään edistämään työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Kiky-sopimuksella jatketut työ- ja virkaehtosopimukset alkavat päättyä syksyllä 2017, jolloin alkaa neuvottelukierros uusista työehdoista.

Toistaiseksi vähimmäispalkat määrittyvät pääsääntöisesti kunkin alan tes:n mukaan.

Erillinen asia on enimmillään vuoden kestävä työkokeilu, jonka avulla esimerkiksi työelämästä poissa ollut voi näyttää työnantajalle osaamistaan.

Työkokeilu ei kuitenkaan ole työsuhde. Siitä ei makseta palkkaa, vaan työkokeilija saa yleensä samaa etuutta kuin työttömänä ollessaan.

Suomalaiset suhtautuvat kaksijakoisesti palkan neuvottelemiseen itsenäisesti ilman ammattiliittojen neuvottelemia työehtosopimuksia.

HS-Gallupiin vastanneista 42 prosenttia kannatti itsenäistä sopimista, kun ajatusta vastaan oli 51 prosenttia suomalaisista.

PT:n Ilmakunnas muistuttaa, että tes antaa yleensä pohjan palkoille. Henkilökohtaisesti sovittuja palkkoja on esimerkiksi johtotehtävissä työskentelevillä. ”Todennettu työsuoritus voi vaikuttaa todelliseen palkkaan. Tes ei välttämättä automaattisesti määrää kaikille samaa palkkaa”, hän sanoo.

Etlan Vihriälä pitää työehtoja koskevaa sopimusvapautta hyvänä asiana. Joissain tapauksissa työntekijän neuvotteluasema suhteessa työnantajaan on hänen mielestään sen verran heikko, että tarvitaan lainsäädäntöön tai sopimukseen perustuvia minimiehtoja.

”Ehtojen ei kuitenkaan tulisi olla kovin tiukkoja, koska tällöin on ilmeinen vaara, etteivät työnhakijat työllisty lainkaan riittämättömän tuottavuuden takia”, Vihriälä sanoo.

Vihriälän mielestä työntekijöiden etuja turvaa parhaiten vahva työvoiman kysyntä, joka laittaa työnantajat kilpailemaan työvoimasta.

HS:n kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kannatti ajatusta, jonka mukaan mikä tahansa työpaikka olisi otettava vastaan työttömyyskorvauksen menetyksen uhalla. Enemmistö, 56 prosenttia, oli ainakin jossain määrin eri mieltä väitteen kanssa.

Ilmakunnaksen mielestä sekä työnantajan että työntekijän kannalta olisi parasta, että työtä etsitään jonkin aikaa. Tällöin työnantaja löytäisi sopivan työntekijän ja työnhakija voisi saada koulutustaan ja kokemustaan vastaavan työn.

”On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että työttömyyskorvausjärjestelmä ei ole sellainen, että etsintäaika venyy liian pitkäksi”, Ilmakunnas sanoo.

Myös Vihriälän mielestä työttömyyskorvauksen menettäminen työstä kieltäytyessä olisi perusteltua, jos työttömyys uhkaisi pitkittyä. ”Työttömyysjakson alussa vaatimus voisi kuitenkin johtaa tarpeettomasti työsuhteisiin, joissa työntekijän kyvyt eivät tule hyvin käyttöön”, hän sanoo.

Nyt työttömyysetuuden saaminen velvoittaa työtöntä hakemaan kokoaikatyötä. Vain oman alan työtä voi hakea kolmena ensimmäisenä työttömyyskuukautena.

Hallitus esitti huhtikuussa, että ensi vuoden alusta lähtien työttömän pitäisi jo työttömyytensä alussa ottaa vastaan muunkin kuin oman alansa töitä. Tähän voisi sisältyä myös yksilöllistä harkintaa.

Maahanmuuttaja kannattaa työntekoa

”Ihmiset eivät tule Suomeen saadakseen ilmaista rahaa. He haluavat tehdä töitä”, sanoo joulukuussa 2013 Suomeen muuttanut Denis Austin.

Ghanassa syntyneellä Austinilla oli Suomeen tullessaan maisterintutkinto luonnonvara-alalta. Silti hänelle tärkeintä oli ylipäätään saada töitä.

”Tullessani olin jo työskennellyt Kanadassa minimipalkalla. Suomessa halusin vain päästä töihin ja saada työstä rahaa.”

Austin sai ensimmäisen työpaikkansa feissarina pian sen jälkeen, kun hän oli saanut oikeuden tehdä töitä Suomessa.

Nykyisin hän työskentelee varainhankintakoordinaattorina ja tekee Helsingin yliopistossa tohtorintutkintoaan metsätieteistä.

Austin pitää Suomen sosiaalihuoltojärjestelmää hyvänä, koska se pitää huolta jokaisesta. Jotkut ihmiset näyttävät hänestä kuitenkin elävän mieluummin työttömyystuilla kuin ottavat vastaan työn, jonka palkka on toivottua alempi.

Austin toteaa, että nykyisessä taloustilanteessa kaikki eivät voi saada juuri sellaista työtä, jota etsivät: ”Vaikka olisi käynyt kouluja, pitäisi ottaa vastaan eteen tuleva mahdollisuus.”

Suomelle Austin ehdottaa pakolaisvirran kääntämistä voitoksi. Maahanmuuttajat ovat valmiita työskentelemään alhaisillakin palkoilla. Tästä Suomi voisi Austinin mielestä ottaa hyödyn irti.

”Miksi ihmisille, jotka ovat valmiita työskentelemään kovaa ja pitkiä päiviä, ei anneta mahdollisuutta?” hän ihmettelee.

Pääluottamusmies: ”Työkokeilu on äärimmäistä halveksuntaa työntekijää kohtaan”

”En missään nimessä ole yksipuolisen paikallisen sopimisen tai sen kannalla, että palkkaa maksettaisiin työehtosopimusta vähemmän. Ihmisiä käytetään tällä tavalla jo nyt hyväksi. On paljon harmaata taloutta, johon pitää puuttua.”

Näin linjaa Merja Lehto, joka työskentelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla kokkina ja toimii samalla pääluottamusmiehenä yrityksessä, jossa hän on ollut töissä vuodesta 1988 saakka.

Lehto vaikuttaa lisäksi Palvelualojen ammattiliitto Pamin valtuustossa, Marava-alan työntekijöiden sopimusalatoimikunnassa ja ammattiosasto 716 puheenjohtajana.

Ravintola-alan lisäksi Lehto on ollut aina kiinnostunut työntekijöiden oikeuksista. Hänen mukaansa ravintola-alan työntekijät eivät kestä enää mitään heikennyksiä palkkoihin.

”Ravintola-ala on jo nyt melko matalapalkkainen. Parikymmentä vuotta alalla ollut saattaa tienata vain muutama sata euroa enemmän kuin uransa alussa oleva. Palkkaus ei ole sopusoinnussa työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen nähden.”

Lehto kertoo, ettei missään tilanteessa kannattaisi työehtosopimusta alempaa palkkausta oli kyse sitten maahanmuuttajista, nuorista tai mistä tahansa muusta ryhmästä. Myös työkokeilu saa häneltä tyrmäyksen.

”Työehtosopimus on lähtökohta, josta voi neuvotella myös ylöspäin. Tosin työnantajan aloitteesta sitä ei taida tapahtua. Hallitus voisi lähteä kokeilemaan ilmaista työtä jonnekin muualle eikä leikkiä työntekijöiden tulevaisuudella”, Lehto laukoo.

Pitäisikö mikä tahansa työpaikka ottaa vastaan työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla?

”Aina on parempi tehdä töitä kuin olla työttömänä. Silti pitää olla jokin linja siinä, että ihmiselle annetaan työtä, jota hän voi tehdä. Pitää huomioida työturvallisuusasiat, uskonnollinen vakaumus ja perhetilanne. Minusta ketään ei voi pakottaa ottamaan työtä vastaan”, Lehto sanoo.

Opiskelija oli valmis tinkimään palkasta uransa alussa

Viittä vaille valmis oikeustieteen maisteri Mia Paavola aloitti työuransa navetassa 14-vuotiaana. Hän on työskennellyt muun muassa laitoshuoltajana ja toimistotöissä sekä lopulta myös omalla alallaan, asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa.

Paavolan mielestä koulutetulle ja pätevälle henkilölle pitää maksaa kohtuullinen korvaus.

”Työkokeilua esimerkiksi pidän vaihtoehtona vain silloin, jos työntekijällä ei ole mitään osaamista alalta. Työnantajat voivat nyt liian helposti saada ilmaista työvoimaa.”

Paavola on itse tehnyt töitä työehtosopimusta alemmalla palkalla. Hän pitää työehtosopimusta silti miniminä mutta lisää, että voisi poiketa linjastaan, jos tilanne on väliaikainen.

”Urani alkuvaiheessa en ollut työnantajalle tuottava, joten olin valmis tinkimään palkasta. Toisaalta minulla oli siihen varaa ja tiesin, että tinkiminen maksaisi itsensä myöhemmin takaisin. Tilanne kohdallani on tietysti erilainen kuin sellaisella, joka saa pysyvästi alhaista palkkaa, esimerkiksi maahanmuuttajalla.”

Paavolan mielestä henkilöä ei voi pakottaa ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

”Täytyy ottaa huomioon uskonnollinen vakaumus ja soveltuvuus työhön. Palkkaamisen pitää myös olla työnantajan edun mukaista.”

Olisiko töiden saaminen helpompaa, jos palkat olisivat pienempiä?

”Olennaista ovat työnantajan sivukulut, joita pitäisi alentaa. Pienyritysten valmiuksia palkata tulisi parantaa”, Paavola sanoo.