Yle: Maahanmuuttajat ja suomalaiset opiskelevat eri lukioissa 4.7.2016
Vieraskieliset nuoret hakeutuvat lähilukioihin, joissa on jo ennestään maahanmuuttajia. Sen sijaan erityislukioissa, kuten taidelukioissa, vieraskielisten osuus jää pieneksi.
Valtaosa vieraskielisistä nuorista valitsee ammattikoulun lukion sijaan, ja lukioihin menevät keskittyvät tiettyihin kouluihin. Helsingissä muun muassa Vuosaaren lukiossa, Helsingin yhteislyseossa ja Helsingin kielilukiossa vieraskielisten opiskelijoiden osuus on yli 20 prosenttia.
Yhteensä Helsingin kaupungin lukioiden opiskelijoista yksitoista prosenttia on vieraskielisiä. Opiskelija lasketaan vieraskieliseksi, jos hänen äidinkielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Eliittilukioissa, eli perinteisissä korkean keskiarvorajan kouluissa, kuten Ressun lukiossa, Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa (SYK) ja Helsingin normaalilyseossa, vieraskielisten opiskelijoiden määrä vaihtelee SYKin kuuden ja Ressun lukion 14 prosentin välillä. Ressussa ja SYK:issä on kansainvälinen IB-linja, mikä vaikuttaa vieraskielisten opiskelijoiden määrään.
Ressun lukion rehtori Ari Huovinen uskoo kielivaikeuksien vaikuttavan lukiovalintoihin.
- Esimerkiksi äidinkielen arvosana vaikuttaa keskiarvoon. Suomen kieli on usein haastavaa maahanmuuttajataustaisille nuorille. Jos ajattelee, että menee itse ulkomaille ja siellä kansalliseen kouluun, niin se saattaa olla vaikeaa.
Helsingin suomalaisen yhteiskoulun opiskelija Barry Owiti arvelee vieraskielisten pienen osuuden omassa koulussaan johtuvan siitä, ettei maahanmuuttajaperheissä ole samanlaista tietoa pääkaupunkiseudun lukioista kuin suomalaisperheissä.
- Tunnen paljon suomalaisia opiskelijoita, joiden vanhemmat ja sisarukset ovat käyneet SYK:in. Heille se on perinne, toisin kuin ulkomaalaistaustaisille, joiden vanhemmat eivät ole välttämättä koskaan kuulletkaan SYK:istä.
Vieraskielisiä vähän erityislukioissa
Helsingissä vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suhteessa pienin taito- ja taideainelukioissa. Sibelius-lukiossa, Kallion ilmaisutaitolukiossa, Helsingin kuvataidelukiossa ja Makelänrinteen urheilulukiossa vieraskielisten osuus jää alle viiteen prosenttiin.
- Erityislukioon pääseminen vaatii pitkän harrastuneisuuden pohjalle. Pelkällä lahjakkuudella ei valitettavasti pääse sisään. Maahanmuuttajaperheissä ei välttämättä ole varaa tukea lasten huippuharrastuksia niillä summilla, joita se vaatisi, sanoo Sibelius-lukion apulaisrehtori Tarja Aro.
Muutama vuosi sitten Venäjältä Suomeen muuttanut Mikhail Zolotilin harkitsi Sibelius-lukiota, mutta aloittaa syksyllä lukio-opinnot Helsingin yhteislyseon musiikkilinjalla.
- Hain tänne, koska täällä on tarjolla paljon musiikin kursseja. Olen kiinnostunut musiikista ja minulla on myös oma bändi. Musiikki on melkein tärkein asia elämässäni.
Helsingin yhteislyseossa on yleislinja ja taito- ja taidelinja, jolla voi opiskella kuvataidetta, musiikkia ja liikuntaa. Koulun opiskelijoista 24 prosenttia on vieraskielisiä.
- Meidän taito- ja taidelinjallemme tulee vieraskielisiä opiskelijoita, koska liikuntaan hakeutuu paljon poikia, joille suomi ei ole äidinkieli. Meille on helpompi päästä kuin esimerkiksi Mäkelänrinteen urheilulukioon. Ei tarvitse olla huippu-urheilija, sanoo Helsingin yhteislyseon rehtori Jussi Sutinen.
Vieraskieliset hakeutuvat usein lähilukioihin
Helsingin nuoriso- ja aikuiskoulutuksen opetuspäällikön Mervi Willmanin mukaan lukiovalintaan vaikuttavat asuinpaikka, kavereiden valinnat sekä lukion keskiarvoraja.
- Esimerkiksi Vuosaaressa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria, ja jos erityislukiot eivät kiinnosta, on luonnollista hakea omaan lähilukioon.
Saman ovat havainneet Vuosaaren lukio rehtori Marko Paju ja Kontulassa sijaitsevan Helsingin yhteislyseon rehtori Jussi Sutinen.
- Vuosaareen on rakennettu iso kaupunginosa, jossa asuu paljon maahanmuuttajaperheitä. Heidän lapsensa ovat aloittaneet peruskoulun Vuosaaressa ja ovat jatkaneet sieltä Vuosaaren lukioon. Se on ollut ensimmäinen vaihe. Se, että tilanne on vahvistunut, johtuu keskiarvorajasta ja siitä, että maahanmuuttajataustaiset tulevat sinne, mistä muilla maahanmuuttajataustaisilla on hyviä kokemuksia, Paju sanoo.
- Itsestäänselvä syy siihen, miksi meillä on paljon vieraskielisiä nuoria, on se, että tällä alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Me olemme hyvin voimakkaasti alueellinen koulu. Tällä alueella on paljon vieraskielisiä nuoria ja moni heistä ei halua lähteäkkään täältä, Sutinen sanoo.
Helsinki-Vantaan rajalla asuvalle Ressun lukion opiskelijalle Faisa Kahiyelle suositeltiin lähilukiota.
- Opinto-ohjaajien neuvo oli, että hakisin johonkin lähikouluun, mutta Ressuun minä halusin eikä tämä oikeastaan matka-ajallisesti ole sen kauempana kuin mikään meidän lähikouluista. Enkä ole katunut hetkeäkään! Jos pitäisi valita uudelleen, niin kyllä minä Ressuun hakisin.
Abdul Dudarov, Santtu Kauppila, Silja Laaksonen
Jutun ovat kirjoittaneet Nuorten Ääni -toimituksen kesätoimittajat yhteistyössä Yle Uutisluokan kanssa.