HS: Rasistien kanssa ei kannata väitellä

Helsingin Sanomat, kolumni: Yrjö Rautio: Rasistien kanssa ei kannata väitellä 22.7.2016

KUN tuomitsen rasismin ja fasismin kaltaiset ilmiöt, saan aina kuulla syytöksiä vastakkaisuuksien kärjistämisestä. Pitäisi olla rakentavampi, pitäisi toisin sanoen ymmärtää myös rasisteja ja fasisteja, jotkut sanovat.

Ei pitäisi, sanon minä.

TOSIN ymmärränhän minä – aivan samalla tavalla kuin ymmärrän murhaajia ja muita rikollisia. Rikollisiahan rasistit ovatkin Suomen lain mukaan. Eivät tosin mielipiteidensä vuoksi, vaan vasta kun mielipiteet johtavat tekoihin.

Tuskin kenestäkään tulee rikollista siksi, että olisi perinyt rikollisen geenit. Elämän valtti- ja hanttikortit jaetaan jo, kun ihminen syntyy. Perhettään tai muuta kasvuympäristöään ei voi valita. Niistä ihminen imee elämisen mallinsa ja arvonsa, niin hyvät kuin huonotkin.

Samalla tavalla kuin jostakusta voi kasvaa tavallinen rikollinen, hänestä voi kasvaa myös rasisti. Joistakin tulee sekä että, kuten Odinin sotureiden rikosrekisterit kertovat. Kasvuympäristö ja muut olosuhteet eivät kuitenkaan vapauta ketään rikosoikeudellisesta vastuustaan, eivät myöskään rasistia hänen syyllisyydestään.

ON TÄRKEÄÄ tietää, mistä ääriliikkeet kasvavat. Jotkut puhuvat myös ymmärtämisestä. Itse puhun aina tietämisestä. Ymmärtää ja hyväksyä ovat tietenkin eri asioita, mutta sanoina niitä käytetään myös lähes synonyymeinä. Kun kyllin kovasti ymmärtää, tulee myös hyväksyneeksi.

Köyhyys, työttömyys, syrjäytyminen ja muu osattomuus ovat ääriliikkeiden ja populismin tärkeintä kasvualustaa. Aineelliseen köyhyyteen liittyy usein henkinen köyhyys, tietämättömyys, vähäinen koulutus ja alhainen sivistystaso.

Henkisesti köyhät täyttävät aikansa ja tajuntansa roskaviihteellä, jota televisiokanavista tulvii kuin Amazonista vettä, aivan heitä varten. He eivät lue kirjoja, eivät välitä kulttuurista. He eivät hanki tietoa, mutta uskovat kaikki valheet ja vihapuheet, joita sosiaalinen media ja ”vaihtoehtomediat” syytävät.

AINEELLINEN köyhyys ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. Olen tullut tuntemaan monia erittäin hyviä ja sivistyneitä ihmisiä, jotka ovat tulleet äärimmäisen köyhistä oloista ja saaneet vähän koulutusta. Heitä oli runsaasti työväenliikkeessä, josta ei ole paljoa jäljellä. Itseoppineet ovat ainoita oikeasti oppineita. Muut ovat opetettuja, kirjailija Erno Paasilinna tapasi sanoa.

Tiedän myös monia korkeasti oppineita, jotka ovat syvästi sivistymättömiä. Juuri heidän keskuudestaan löytyvät pahimmat rasistit ja fasistit. He ovat usein ääriliikkeiden johtajia, jotka käyttävät häikäilemättä hyväkseen tietämätöntä massaa. Itse he tietävät tarkasti, mitä tekevät.

OLEN mielestäni avoin yhteiskunnalliselle keskustelulle. Olen kuitenkin sanonut aina, että rasistien, fasistien ja stalinistien kanssa en väittele. Ei murhaajankaan kanssa väitellä siitä, onko oikein murhata. Rinnastus voi tuntua rankalta, mutta muistetaanpa vain kuinka paljon ruumiita on tehty näiden aatesuuntien nimissä.

Kaikki totalitaristiset aatteet ovat rikos ihmisyyttä vastaan. Ne edustavat absoluuttista pahaa. Ei niiden kanssa käydä rakentavaa vuoropuhelua. Ei niiden ja ihmisoikeuksiin sitoutuneiden aatteiden väliltä löydy kultaista keskitietä, jolla monet johtavista poliitikoistammekin kuvittelevat kulkevansa.

POPULISMI ja ääriliikkeet eivät tietenkään siitä nujerru, että ne tuomitaan. Vain aineellisen ja henkisen köyhyyden poistaminen vie niiltä kasvualustan. Se on hidas, mutta ainoa kestävä tie. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tässäkin mielessä korvaamattoman tärkeä.

Populistiset liikkeet ovat tekevinään politiikkaa, jota työmieskin ymmärtää. Ne menestyvät niin kauan kuin on työmiehiä, jotka eivät ymmärrä politiikkaa. Ne kuihtuvat aina pian, koska eivät pysty pitämään lupauksiaan.

Meidän ei tule tehdä runoutta, jota työmies ymmärtää, vaan työmies, joka ymmärtää runoutta, sanoi runoilija Pentti Saarikoski. Meidän ei tule tehdä politiikkaa, jota työmieskin ymmärtää, vaan työmies, joka ymmärtää politiikkaa.