Yle: Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Tampereella: "Ei käännytyksiä konfliktialueille"

Yle: Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Tampereella: "Ei käännytyksiä konfliktialueille" 12.7.2016
Aamulehti: Turvapaikanhakijat protestoivat maahanmuuttopolitiikkaa vastaan – ”Rikkovat ihmisoikeuksia”

Ryhmä turvapaikkapäätöstä odottavia protestoi Suomen ihmisoikeuksia rikkovia linjauksia vastaan Tampereella tiistaina. Mielenilmauksessa vaadittiin lopettamaan käännytykset konfliktialueille ja vastustettiin perheenyhdistämisen vaikeuttamista.

Ryhmä Tampereella turvapaikkapäätöstään odottavia turvapaikanhakijoita järjesti yhdessä Vapaa liikkuvuus -verkoston kanssa 'Ihmisyyden puolesta - Ei käännytyksiä konfliktialueille' -tapahtuman Tampereen Hämeenpuistossa. Kyseessä oli protesti maahanmuuttopolitiikan ihmisoikeuksia rikkovia linjauksia vastaan.

Tapahtumassa kiinnitettiin huomiota kansainvälistä suojelua hakevien palautuksiin turvattomille alueille, perheenyhdistämisen vaikeuttamiseen ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun heikentämiseen, jotka vaarantavat tuhansien ihmisten hengen.

Uudet linjaukset

Maahanmuuttovirasto päivitti toukokuussa Afganistania, Irakia ja Somaliaa koskevat turvallisuuslinjauksensa. Viraston näkemyksen mukaan kaikissa maissa turvallisuustilanne on viime kuukausina parantunut: kaikille alueille voi sen mukaan palata "ilman, että siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle, hänen pelkän läsnäolonsa takia."

Protestin järjestäjien mukaan tämä arvio on räikeässä ristiriidassa riippumattomien lähteiden, kuten YK:n raporttien, kanssa.

Suomen eduskunta hyväksyi 22.6. ulkomaalaislain muutokset, jotka vaikuttavat turvapaikanhakijoiden tilanteeseen. Turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa heikennetään entisestään. Sen lisäksi, että oikeusapu turvapaikkapuhuttelun aikana evätään, kielteisten päätösten valitusaikoja hallinto-oikeuteen lyhennetään.

Perheenyhdistäminen vaikeutui

Lisäksi lakimuutokset kiristävät perheenyhdistämisen ehtoja entisestään.

– Esimerkiksi puolison ja kahden lapsen perheenyhdistämistä hakevan tulisi tienata nettona 2600 euroa kuussa. Amnestykin on huomauttanut, että tämä tekee yhdistämisestä liki mahdotonta," toteaa Liina Lumikari Vapaa liikkuvuus -verkostosta.

– Tämä pakottaa yhä useammat turvautumaan ihmissalakuljettajiin, kun niin sanottuja laillisia maahantulon keinoja vähennetään entisestään.

Lumikarin mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että tulovaatimukset koskevat nyt myös alaikäisiä kansainvälistä suojelua saavia - siis yksin Suomeen tulleita pakolaislapsia. Jo ennen lakimuutosta erittäin harva yksin tullut alaikäinen on saanut perheenyhdistämisluvan: hakemuksista on hyväksytty noin 8 prosenttia.

-----

Aamulehti: Turvapaikanhakijat protestoivat maahanmuuttopolitiikkaa vastaan – ”Rikkovat ihmisoikeuksia”

Hämeenpuistossa järjestettiin tänään Ihmisyyden puolesta – Ei käännytyksiä konfliktialueille -tapahtuma. Sen tarkoituksena oli protestoida niitä Suomen maahanmuuttopolitiikan linjauksia vastaan, jotka rikkovat järjestäjien mielestä ihmisoikeuksia.
Tapahtuman järjestäjien mukaan näitä ovat kansainvälistä suojelua hakevien palautukset turvattomille alueille, perheenyhdistämisen vaikeuttaminen ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun heikentäminen, mikä vaarantaa tuhansien ihmisten hengen. Uusimmat linjaukset ovat tulleet voimaan toukokuun alussa.

Tapahtuma järjestettiin Hämeenpuistossa Metso-kirjaston edustalla. Paikalle oli koottu lava esiintyjille ja katos tarjoilulle. Ympäri lavaa oli pystytetty neonkeltaisia kylttejä, jotka tiivistivät protestin tärkeimmät viestit.

Protestin järjestäjinä olivat ryhmä Tampereella turvapaikkapäätöstään odottavia turvapaikanhakijoita, Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiiveja ja muita tukijoita. Tapahtuma alkoi Liina Lumikari puheenvuorolla. Hän on yksi Vapaa liikkuvuus -verkoston jäsenistä ja tapahtuman järjestäjistä.

– Tavoitteenamme on, ettei kenenkään ei tarvitsisi palata siihen sekasortoon, josta on paennut. Toivomme, ettei tällaisia epäoikeudenmukaisia päätöksiä enää tehtäisi, Lumikari sanoo.


Aloituspuheen jälkeen tapahtumassa kuultiin kahta turvapaikanhakijaa sekä suomalaisa että turvapaikanhakijoista koostuvien yhtyeiden musiikkia.

Mielenosoitusta ei järjestetty perinteisenä marssina. Järjestäjät ajattelivat, että tapahtuma keräisi näin erilaisen osanottajakunnan.

– Saamme paremmin äänemme kuuluviin hyvällä tekniikalla, Lukimari sanoo.

Vaarallista palata

Imran Adan oli yksi tapahtumaan osallistuneista ja järjestäneistä. Hän tuli alunperin Suomeen Somaliasta vuonna 2009 ja sai myöntävän päätöksen jäädä maahan parissa kuukaudessa. Somalia kuuluu maailman vaarallisimpiin maihin.

– Viimeksi eilen maassamme oli konflikti, jossa kymmenen viatonta ihmistä tapettiin, Adan kertoo.

Adan on kokenut menneisyydessään traumaattisia asioita ja pyrkinyt pääsemään niistä yli. Hänen vanhempansa kuolivat sodan aikana. Suomeen tuleminen oli outoa, mutta ihmisiin, lakiin ja kulttuuriin tutustuminen on ollut upeaa.

Adan on opiskellut pääasiassa suomen kieltä ja toimii nyt vapaaehtoistyöntekijänä.

– Haluan opettaa muille maahanmuuttajille täällä kokemistani asioista ja miten suomalaisessa yhteiskunnassa eletään. Adan toivoo, ettei valtio antaisi käänytyspäätöksiä niin helposti.

– Heidän on itse mentävä paikan päälle ja tarkistettava, onko maa turvallinen, Adan sanoo.

Ahmed Ramzi on kotoisin Irakista. Maan tilanne on myös huono eikä siellä ole turvallista. Siksi Ramzi tuli Suomeen.

– Valtio ei pidä kansalaisista huolta, Ramzi sanoo. Hän on ollut Suomessa yhdeksän kuukautta ja odottaa päätöstä maahan jäämisestä. Jos päätös on kieltävä, yrittää Ramzi tehdä kaikkensa ettei hänen tarvitsisi palata. Jos päätös on myöntävä, hän aikoo jatkaa lääketieteen opintojaan.

– Olen tutustunut ihmisiin, jotka eivät pelkää meitä, mikä on hienoa, Ramzi sanoo.

Serwan Alwandi on kotoisin Irakin Bagdadista. Hänen mielestään maalla ei ole tulevaisuutta. Hän tuli Suomeen vuoden 2015 syyskuussa. Vaikka hän on perustellut kotimaansa tilannetta maahanmuuttovirastolle, mutta sai silti kieltävän päätöksen. – Aion lähettää valituksen ja jutella humanitaarisen työntekijöiden kanssa tilanteesta. Yritämme muuttaa päätöstä, Alwandi sanoo.

Hän toivoo voivansa elää normaalia elämää ja nukkua ilman pelkoa. Hänen vaimonsa ja poikansa ovat edelleen Bagdadissa.

– Kymmenen päivää sitten poikani yritettiin kidnapata. Haluan perheeni tänne. En voi elää ilman heitä, Alwandi sanoo.

Alwandin mielestä tavalliset suomalaiset ovat ystävällisiä ja killtejä. Hän on saanut paljon apua ja ystäviä.

– En tiedä, mitä maahanmuuttovirasto ja valtio ajattelevat meistä. Haluamme tapahtumalla kertoa, mitä meille on tapahtunut, Alwandi sanoo.

Myös Alwandin mielestä päättäjien pitäisi mennä konfliktimaihin paikan päälle, jotta he näkisivät maiden tilanteet.