HS: Euroopan komissio haluaa yhteisen muuttoliikepolitiikan

Helsingin Sanomat: Euroopan komissio haluaa yhteisen muuttoliikepolitiikan 13.7.2016

KUN ihmiset myöhemmin lukevat historiankirjoista Euroopassa nyt vallitsevasta tilanteesta, kirjoissa toivottavasti kerrotaan, kuinka pidimme yhtä. Kuinka osoitimme myötätuntoa ja kuinka pyrimme hoitamaan pakolaiskriisin inhimillisellä tavalla. Euroopan unioni on kyennyt vastaamaan kriisin välittömiin vaikutuksiin kollektiivisesti. Nyt kuitenkin tarvitaan keinoja hallita muuttovirtoja paremmin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Pakolaiskriisin purkaminen on ollut tämän komission tärkein tavoite. Viime vuonna kolminkertaistimme läsnäolomme Välimerellä, minkä ansiosta ihmishenkiä on pelastunut. Irrotimme EU:n talousarviosta yli kymmenen miljardia euroa muuttoliikepolitiikkojen tukemiseen.

Torjuimme ihmissalakuljettajien rikollisverkostoja. Osoitimme solidaarisuutta suostumalla sijoittamaan kansainvälistä suojelua kipeimmin tarvitsevia ihmisiä Kreikasta ja Italiasta edelleen muihin EU-maihin.

Teemme tiivistä yhteistyötä Turkin kanssa, jonka rooli on merkittävä. Olemme myös solmineet uuden kumppanuuden Afrikan kanssa voidaksemme tarttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Komission ehdotus Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamisesta hyväksyttiin ennätysajassa. Sen ansiosta Euroopan ulkorajoja voidaan lujittaa niin, että ihmiset voivat vastedeskin asua ja liikkua vapaasti EU:n sisällä.

KÄSILLÄ OLEVIEN haasteiden hoitamisen ohella olemme käynnistäneet kestävän eurooppalaisen muuttoliikepolitiikan rakentamisen. Tällä viikolla saamme päätökseen Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistusprosessin.

Euroopassa on maailman korkealaatuisimmat turvapaikkanormit. Ne on kirjattu EU:n lainsäädäntöön ja perussopimuksiin, mutta niitä sovelletaan EU-maissa huonosti ja hajanaisesti, mikä kannustaa turvapaikkashoppailuun. Nykysäännöt ovat myös vanhentuneet, koska ne on laadittu aikana, jolloin tulijoita oli huomattavasti vähemmän.

Uudistusten ansiosta voidaan nopeasti tunnistaa ne, jotka aidosti tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ja ne, joilla ei ole oikeutta suojeluun EU:ssa. Tavoitteenamme on yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka on avoin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville mutta tiukka väärinkäyttäjille. Turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevilla EU:n laeilla ja normeilla varmistetaan järjestelmän oikeudenmukaisuus ja estetään tulijoita tulvimasta suosituimpiin kohdemaihin.

EU pyrkii ottamaan käyttöön tiukan mutta oikeudenmukaisen normiston sen sijaan, että yksittäiset maat kilpailisivat sillä, miten ne voivat tehdä turvapaikkajärjestelmistään vähiten houkuttelevia.

Toisin sanoen laadimme 28:lle EU:n jäsenvaltiolle yhteisen muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan. Sillä suojellaan 500 miljoonan EU:n kansalaisen etuja ja se on turvapaikanhakijoiden – joita EU:ssa oli viime vuonna 1,2 miljoonaa – näkökulmasta inhimillisempi.

Asia koskee jokaista EU-maata.

Suomeenkin tehtiin viime vuonna 32 000 turvapaikkahakemusta – 2,6 prosenttia EU:n kokonaismäärästä. Suomi on osoittanut eurooppalaista henkeä ottamalla Italiasta ja Kreikasta lähes 400 pakolaista – EU-maista toiseksi eniten – ja vastaanottanut pakolaisia myös suoraan Turkista. Koko Eurooppa arvostaa Suomen panosta.

EU:TA ei koskaan voida rakentaa kansallisvaltioita vastaan vaan niiden kautta ja niiden tuella. Vaikeina aikoina meidän on pidettävä yhtä.

Kreikan velkakriisi, pakolaiskriisi, konkreettiset turvallisuusuhat, Britannian kansanäänestyksen herättämät eksistentiaalikysymykset – nämä kriisit ovat koskettaneet jokaista EU-maata. Euroopan on yhdessä tehtävä enemmän selviytyäkseen haasteista.

Jatkamme Euroopan komissiossa tinkimätöntä työtä yhtenäisemmän ja paremman EU:n puolesta – unionin, joka pystyy ratkaisemaan pakolaiskriisin kaltaiset yhteistyötä vaativat suuret kysymykset mutta jättää loput jäsenvaltioiden tehtäväksi.

On hyvä muistaa, että Euroopan unioni luotiin kahden maailmansodan jälkeen ja sillä on ollut tapana nousta kriiseistä entistä vahvempana. Yhdessä olemme voimakkaampia kuin kohtaamamme haasteet. Tehkäämme pakolaiskriisin hoidostakin osoitus tästä.

Jyrki Katainen ja Dimitris Avramopoulos

Katainen on Euroopan komission varapuheenjohtaja ja Avramopoulos muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaava komissaari.