Yle: Asiantuntija lataa täyslaidallisen työnantajille: Ulkomaalaisten työttömyys johtuu syrjinnästä

Yle: Asiantuntija lataa täyslaidallisen työnantajille: Ulkomaalaisten työttömyys johtuu syrjinnästä 14.7.2016

Apulaisprofessori pitää rekrytointivaiheen syrjintää yhtenä keskeisimpänä syynä ulkomaalaistaustaisten työttömyyteen. Ulkomaalaiselta vaaditaan Suomessa työllistyäkseen edelleen monesti kotimainen tutkinto.

Ulkomaalaiset työnhakijat työllistyvät Itä-Suomen maakunnissa muuta maata huonommin. Huonoin tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa yli puolet ulkomaalaisista oli työttöminä vuoden 2015 keskiarvion perusteella. Myös Kainuussa, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa ulkomaalaisten työttömyys oli yleistä.

Kasvukeskuksissa ulkomaalainen jää työttömäksi harvemmin. Esimerkiksi Uudellamaalla 28 prosenttia on ilman työtä. Tämä on alle keski-arvon, joka on ulkomaalaisten kohdalla 31,2 prosenttia. Kantaväestöön kuuluvat työttömät sen sijaan työllistyvät Uudellamaalla lähes kolme kertaa paremmin, jossa hieman yli 10 prosenttia työttömistä ei ollut työllistynyt.

Suomessa ulkomaalaisia työttömiä oli toukokuussa yhteensä 33 590. Määrä on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden aikana 2 000–5 000 työttömällä vuotta kohden.

– Pitää suhteuttaa, paljonko maahanmuutto on kasvanut samalla aikavälillä. Lähdimme niin vähäisistä luvuista, että kasvu näyttää suurelta, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre.

Viime vuosien pakolaismäärät voivat vaikuttaa lukuihin.

Venäläiset ja virolaiset kärjessä

Lähi-idästä tulevat pakolaiset saavat usein huomiota julkisessa keskustelussa, mutta suurimmat ryhmät tulevat kuitenkin läheltä, Venäjältä ja Virosta. Kansalaisuuksia tarkastellessa he näkyvät myös työttömyyslukujen kärjessä.

Näre muistuttaa, että jos vertailukohtana ovat suomalaiset, kaikilla ulkomaalaisilla on korkeampi työttömyysprosentti. Kyse on hänen mukaansa työsyrjinnästä yhdistettynä siihen, että esimerkiksi koulutetuilla venäläisillä on toiveita paremmista työmahdollisuuksista. Kaikkea tarjottua työtä ei välttämättä haluta ottaa vastaan.

Suurilla paikkakunnilla ulkomaalaisten työttömyys korostuu lukumäärällisesti. Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa ovat ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrän kärjessä. Uudellamaalla työttömiä oli 16 731 ja Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla kahdestatuhannesta hieman yli kolmeentuhanteen.

– Myös maahanmuuttajat ovat keskittyneet kasvukeskuksiin, muistuttaa Lena Näre.

Kaakkois-Suomessa on mittauksen mukaan neljänneksi suurimmat ulkomaalaistaustaisten työttömyysluvut. Työttömiä on 2 304.

Pitkäaikaistyötönkin voi löytää ajan myötä työtä

Juuri Suomeen tulleet ovat todennäköisemmin riskissä joutua työttömäksi.

Irakilaiset ja pakolaistaustaiset ovat Näreen mukaan keskeisiä ryhmiä.

Muualta tulleiden työllistyminen voi viedä pitkän ajan, jopa kymmenen vuotta. Toivoa kuitenkin on.

– Pitkittäistutkimuksissa on todettu, että pakolaistaustaisillakin henkilöillä työllistyminen tapahtuu, siihen vain menee hirveän paljon pidempi aika, sanoo sosiologian apulaisprofessori Näre.

Ulkomainen tutkinto on yhä arvottomampi

Syrjintä rekrytointivaiheessa on Näreen mukaan keskeisimpiä ulkomaalaisten työllistymistä vaikeuttavia asioita. Myös vaatimukset täydellisestä kielitaidosta estävät pääsyn työmarkkinoille.

Suomessa vaaditaan lisäksi nimenomaan kotimainen koulutuspohja.

– Meillä olisi paljon tekemistä tutkintojen tunnistamisessa ja hyväksilukemisessa.

Haastatteluissa voidaan jopa täysin sivuuttaa muualla suoritetut tutkinnot.

– Tutkintojen saaminenkin vie oman aikansa, huomauttaa Näre.

Apulaisprofessorin mukaan työsyrjinnässä pitäisi olla nollatoleranssi. Kyseessä voi olla kuitenkin näkymätön ilmiö.

– Tutkimuksista tiedetään, että suuri osa syrjinnästä jää ilmoittamatta.