YLE: Vähemmistövaltuutettu: Lievempi ulkomaalaislaki toisi Suomeen mummotulvan

YLE Uutiset: Vähemmistövaltuutettu: Lievempi ulkomaalaislaki toisi Suomeen mummotulvan 6.10.2009

Hallinto-oikeus käännytti liikuntakyvyttömän Irina Antonovan maasta

Vähemmistövaltuutetun mukaan ulkomaalaislain perhekäsityksen lieventäminen siten, että myös Suomessa asuvan henkilön vanhemmat laskettaisiin hänen perheenjäsenekseen, lisäisi iäkkäiden ihmisten maahanmuuttoa etenkin Venäjältä.

Nykyinen ulkomaalaislaki on Suomessa asuvien ihmisten vanhempien kannalta varsin tyly. Laki katsoo perheenjäseneksi vain Suomessa asuvan henkilön aviopuolison sekä alle 18-vuotiaat naimattomat lapset. Tätäkin edellyttää se, että Suomessa asuva henkilö on lapsien huoltaja.

Laki toimii myös toisin päin eli jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen, on hänen huoltajansa tällöin lain kuvailema perheenjäsen. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity.

Suomeen ulkomailta muuttaneen henkilön vanhempi ei kuitenkaan lain sisältämään perhekäsitykseen kuulu.

Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että he ovat saaneet arvostelua tiukan lain tulkinnan takia. Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen mukaan heidän tehtävänään ei ole kuitenkaan tulkita lakia, vaan toteuttaa sitä.

– No eihän kielteisten päätösten tekeminen tietysti mitään miellyttävää puuhaa ole, mutta me olemme sitoutuneet lakiin ja siihen tulkintalinjaan, mikä on tuomioistuimista tullut, Taskinen sanoo.

– Jos sitten katsotaan, että laki ei vastaa eduskunnan tai kansan tahtoa, niin silloinhan lakia täytyy muuttaa, hän lisää.

Ulkomaalaislakia olisi mahdollista tulkita lempeämmin

Ulkomaalaislain mukaan perhesiteiden ohella Suomesta hakevalle henkilölle tulisi antaa oleskelulupa esimerkiksi silloin, kun Suomessa asuvan Suomen kansalaisen äiti hakisi pysyvää oleskelulupaa ja olisi täysin riippuvainen Suomessa asuvasta lapsestaan. Tämä on ollut tilanne useissa viime vuosina esiin nousseissa käännytystapauksissa.

Maahanmuuttajien oikeusturvaa Suomessa valvovan vähemmistövaltuutetun mukaan Maahanmuuttovirasto voisi halutessaan tulkita lakia myös lempeämmin.

- Laki antaa mahdollisuuden ottaa huomioon henkilön inhimillisiä syitä. On totta, että lain tulkintakäytäntö on varsin tiukka, mutta kyllä laki antaisi mahdollisuuden huomioida yksilöllisiä syitä. En sano, etteikö tähän pyrittäisi, mutta kyllä meidän laintulkintamme on varsin tiukka, toteaa vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

Tekeekö Maahanmuuttovirasto liian ankaria tulkintoja ulkomaalaislaista?

- En halua kommentoida yksittäisiä tapauksia, mutta mielestäni tulkinta on vedetty varsin tiukalle siinä kohtaa, kun tulkitaan sitä, milloin henkilö on täysin riippuvainen läheisestään, Suurpää vastaa.

Itse ulkomaalaislain uudistamiseen Suurpää ei usko. Hänen mukaansa se saattaisi lisätä erityisesti iäkkäiden venäläisten maahantuloa.

- Jos ydinperhekäsitystä muutettaisiin olennaisesti niin tulijoita olisi varmasti hyvinkin paljon. Tämä onkin syynä siihen, että itse katson, ettei se ole kovin realistinen vaihtoehto vaan, että katsotaan jokainen tapaus yksilöllisesti.

Oleskelulupaa hakevia ei voida kuitenkaan Suurpään mukaan yleistää keskenään.

- Ei voida sanoa, että siellä on 100 000 samanlaista ihmistä odottamassa. Päätöksissä pitää painottaa yksilöllisiä tekijöita, Suurpää painottaa.

Käännytys ja karkotus täysin eri asioita

* Karkottaminen. Maastapoistamismenettely. Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet karkotetaan. Ulkomaalaisvirasto antoi vuonna 2008 päätöksen 75 ihmisen karkottamisesta Suomesta.
* Käännyttäminen. Maastapoistamismenettely. Kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään.
* Oleskelulupa. Lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten.
* Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Joonas Laitinen

___________________________________________

Hallinto-oikeus käännytti liikuntakyvyttömän Irina Antonovan maasta

80-vuotias Irina Antonova istuu hädissään pyörätuolissaan eduskuntatalon edessä. Syksyinen viima paiskoo vasten Antonovan kasvoja, mutta sitäkin kovempaa häntä lyö Antonovan perheen mielestä Helsingin hallinto-oikeus.

- Olen Venäjällä täysin yksin, siellä minulla ei ole ketään. Haluan olla yhdessä täällä perheeni kanssa, yksin en voi tehdä kipeiden jalkojeni takia mitään, Irina Antonova sanoo.

Helsingin hallinto-oikeus vahvisti tyttärensä luona nyt reilut puolitoista vuotta asuneen Antonovan käännytyspäätöksen syyskuun lopussa.

Antonova tuli Suomeen vierailuviisumilla helmi helmikuussa 2008, vain hetkeä saamansa aivohalvauksen jälkeen. Hän ei ole halvauksen jälkeen päässyt edes vessaan ilman apua. Hallinto-oikeuden käännytyspäätöksen mukaan Antonovalla on kuitenkin vahvemmat siteet Venäjälle kuin Suomeen. Mieltään osoittavan perheen mielestä tämä ei pidä paikkaansa.

- Mistä hallinto-oikeus on muka saanut selville, että hänellä on siteitä Venäjällä. Ei hänellä ole siellä yhtään ketään, Suomessa hänellä on sentään minä, sanoo Antonovan tytär Natalia Käärik.

Antonovan perhe aikoo valittaa saamastaan päätöksestä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Käännytykset puhuttaneet usein aiemminkin

Julkisuudessa on nähty etenkin iäkkäitä naisia, jotka hakevat oleskelulupaa Suomesta. Kesällä keskusteluun nousi egyptiläisen Eveline Fadayelin tapaus ja kesällä 2008 kohuttiin venäläisen ihmisoikeusaktivistin Maria Kirbasovan saamasta käännytyspäätöksestä.

Kirbasova sai maahanmuuttovirastolta kesällä pysyvän oleskeluluvan. Perusteena oli se, että muunlainen ratkaisu olisi ollut inhimillisesti kohtuuton, sillä Kirbasovan terveys on huono.

Fadayelin kohdalla tilanne puolestaan on se, että Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi syyskuun alussa hänen valituksensa maahanmuuttoviraston kielteisestä oleskelulupapäätöksestä. Jopa nobelisti Martti Ahtisaari on paheksunut Fadayelin saamaa käännytyspäätöstä, ja Vantaankosken seurakunta on tarjonnut hänelle turvapaikkaa.