Helsingin Uutiset: Kuka torppasi mamu-keskustelun?

Helsingin Uutiset: A.-P. Pietilä: Kuka torppasi mamu-keskustelun? 14.10.2009
Julkisen sanan neuvoston päätös kolumnista  21.1.2010

Maahanmuuttajista käyty keskustelu vaiettiin kuoliaaksi, kun professori Timo Vihavaisen mielestä maahanmuutosta ja mamuista voivat keskustella muutkin kuin rasistit ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho, joka tuomittiin sakkoihin lausunnoistaan.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors tai kukaan muukaan ei ole kumonnut faktoja, joiden mukaan pakolaisperäinen maahanmuutto on aiheuttanut kaikissa länsimaissa mittavia sosiaalisia ja kulttuurisia ongelmia, joiden maksumiehinä on alkuperäisväestö. Pakolaiset ja maahanmuutto on kielletty aihe kuten Neuvostoliitto ja taistolaisuus.

Sosiaaliministeriön tarkastajan mukaan Suomessa lähes kaksi tuhatta tienaa kuukausipalkkansa maahanmuutolla. He auttavat pakolaisia maahan, hankkivat heille asuntoja, opetusta, ilmaista ruokaa ja toimentulotukea, järjestävät maahanmuuttajien sukulaisia Suomeen ja estävät maasta karkotettujen karkotuksia.

Muun muassa Punainen risti työllistää pakolaiskeskuksissaan yhä uusia maahanmuuttotyöläisiä, joiden toimeentulo on kokonaan kiinni pakolaisvirran kasvusta?

Helsingin väestöstä on jo yli 10 prosenttia maahanmuuttajia ja heidän osuutensa kasvaa. Tämä lisää sosiaaliturva-, asumis-, opetus- ja terveydenhoitokuluja. Enemmistö maahanmuuttajista on työttöminä, joten heidän työstään ei kerry eläkerahoja, joilla lisääntyvää maahanmuuttoa yleisesti perustellaan. Aihe on kytköksissä keskusteluun pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä. Helsinki haluaa jakaa maahanmuuton kustannukset muille ja levittää turvapaikan saaneiden enemmistön muualle kuin pääkaupunkiin.

Sosiaaliministeriön tarkastajan mukaan maahanmuuttajat lähettävät jopa 40 prosenttia kunnilta saamistaan ruoka- ja vaaterahoista kotimaahan sukulaistensa elättämiseksi. Rahattomat maahanmuuttajat eivät kykene kohentamaan elintasoaan ja kotoutumaan kalliiseen Suomeen. Työttömyysperäinen maahanmuutto kukoistaa.

__________________________________________

Julkisen sanan neuvoston päätös 21.1.2010

Vastaaja: Vantaan Sanomat

PÄÄTÖS

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Kolumnin mielipiteet ja uutisen tuntomerkit vähemmistöistä eivät tuoneet esiin kansanryhmien ominaisuutta halventavasti tai asiattomasti.


Kantelu 15.10.2009

Kantelijan mukaan vastaavan päätoimittajan kirjoitus ”Kuka torppasi mamu-keskustelun?” 14.10.2009 Vantaan Sanomissa sisältää väitteen, että ”kaksituhatta tienaa palkkansa maahanmuutolla”, ikään kuin tämä olisi syy siihen, että otetaan vastaan maahanmuuttajia. Pakolaisista, maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista puhutaan tarkistamatta faktoja. Kirjoituksesta voi mm. saada käsityksen, että kaikki maahanmuuttajat ovat pakolaisia, mikä ei pidä paikkaansa. Kirjoitus on omiaan lisäämään negatiivisia asenteita kaikkia Vantaalla olevia ulkomaalaisia kohtaan, olipa heidän statuksensa mikä tahansa. Kantelijan mielestä on raskauttavaa, että vastaava päätoimittaja levittää virheellisiä tietoja ja lietsoo ulkomaalaisvastaista keskustelua.

Saman päivän lehdessä on kantelijan mukaan uutinen, jossa kerrotaan miehen ryöstöstä keskellä päivää Havukoskella. Uutisen mukaan ”arviolta 30–40-vuotias romanivaatteisiin pukeutunut nainen oli käynyt mieheen kiinni” ja ”samalla noin 7–9-vuotias poika oli napannut uhrin taskusta lompakon…”. Vantaalla lienee monta romaninainen-pikkupoika -yhdistelmää, jotka saattavat joutua epäilyn ja loukkauksen kohteiksi uutisen perusteella.


Vantaan Sanomien vastaus 7.11.2009

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että kolumni perustuu faktoihin eikä syyllistä tai leimaa ketään. Se myös julkisti viranomaislähteisiin perustuvaa kokonaan uutta tietoa maahanmuutosta leipänsä ansaitsevien määrästä. Kolumnissa ei väitetty, että kaikki maahanmuuttajat olisivat pakolaisia. Kolumnin keskeistä sisältöä on mm. se, että pari vuotta vellonut maahanmuuttokeskustelu loppui, kun professori Timo Vihavainen oli esittänyt kriittisen näkemyksensä maahanmuutosta.

Vantaan Sanomien uutisessa kuvataan päätoimittajan vastauksen mukaan ryöstöä, jossa aikuinen käytti apunaan lapsia. Rikos oli törkeydessään ainutlaatuinen. Tiedotusvälineiden tehtävä on kertoa tapahtumasta ja edistää rikoksen selvittämistä. Tähän liittyy tuntomerkkien julkaiseminen ryöstäjistä, jotka uutisen julkaisuhetkellä olivat vielä vapaalla jalalla.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa täytyy voida esittää erilaisia mielipiteitä vapaasti ja ennakkoluulottomasti. Teksti perustui faktoihin, joiden perusteella kirjoittaja mielipiteensä esitti. Vantaan Sanomien uutisessa kyse oli selvittämättömästä ryöstöstä. Neuvoston mielestä tuntomerkkien esittäminen oli rikoksen ratkaisemiseksi tarpeellista. Lisäksi ne kerrottiin maltillisesti tekstissä eikä esimerkiksi otsikossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vantaan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Susanna Reinboth (2. vpj), Merja Ahtiainen, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Matti Saari ja Titta Sinisalo.