Iltalehti: IL tutki: Islam ei pelota

Iltalehti: IL tutki: Islam ei pelota 17.10.2009

Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen käynnisti julkisuudessa kiivaan keskustelun uutuuskirjallaan Länsimaiden tuho. Koko länsimainen kulttuuri on Vihavaisen mielestä tekemässä itsemurhaa sallimalla lisääntyvän maahanmuuton ja islamin leviämisen rajojensa sisäpuolelle. Professorin mukaan oma kulttuurimme on ajautumassa perikatoon ihaillessamme maahanmuuttajien kulttuuria samalla, kun meidän oma elämämme on rappeutunut pelkäksi nautinnon etsinnäksi ja kuluttamiseksi.

Miehet huolestuneempia

Iltalehden teettämän tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista, 60 prosenttia, ei usko oman kulttuurimme murentumiseen ja tuhoutumiseen uusien vieraiden tapojen puristuksessa.

Tutkimuksesta kuitenkin paljastuu, että miehet ovat selvästi naisia epäilevämpiä suomalaisen kulttuurin elinvoiman suhteen. Suomalaismiehistä 28 prosenttia uskoo maahanmuuttajien tuhoavan suomalaisen kulttuurin. Vastaavaan uhkakuvan näkee vain 15 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista.

Vihreillä luja luottamus

Perussuomalaisten kannattajat ovat tutkimuksen mukaan selvästi kaikkein kriittisimpiä uusien tulokkaiden suhteen. Puoluetta äänestävistä yli puolet uskoo suomalaisen kulttuurin tuhoutuvan maahanmuuton seurauksena.

Vihreiden äänestäjät ovat taas kaikkein luottavaisimpia suomalaisen kulttuurin säilymisen suhteen, ja puolueen kannattajista ainoastaan viisi prosenttia katsoi oman kulttuurimme tuhoutuvan uusien tulokkaiden vuoksi.

Myös vastaajien ikä näkyi mielipiteissä. Yli viisikymppiset ja eläkeläiset näyttävät pelkäävän islamia selvästi keskimääräistä enemmän. Myös pienituloiset ja pienillä paikkakunnilla asuvat uskovat keskimääräistä muita enemmän kulttuurimme tuhoon.

fakta

Näin tutkittiin

Tutkimuksen teki Iltalehden toimeksiannosta Taloustutkimus Oy.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli maamme 15-79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Otos muodostettiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen rekisteristä. Keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan noin 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 500 henkilöä.