Vähemmistöoikeuksien ryhmä julkaisi kirjan kansallisista vähemmistöistä
Tietoa vähemmistöistä ennakkoluuloja vastaan
Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta (2009) on Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston tuore julkaisu, jolla pyritään antamaan tietoa vähemmistöistämme ja hälventämään ennakkoluuloja heitä kohtaan.
Julkaisu on suunnattu erityisesti suomen kouluille, etenkin opettajille ja lukion oppilaille.
Kansainvälisen Minority Rights Group Internationalin Suomen jaosto (MRG Finland) on perustettu vuonna 1991 Rovaniemellä. Sen toiminnassa on ollut kaiken aikaa mukana sekä vähemmistöjen omia aktiiveja että suomalaisen valtaväestön ihmisoikeusaktivisteja ja tutkijoita.
Tataarit täysin integroituneita
Suomen jaoston puheenjohtaja Okan Daher – jonka on itse Suomen tataareja – sanoo, että vähemmistöjen oikeuksien ja aseman puolesta toimiminen on tasapainoilua. Siinä pitää hänen mukaansa pyrkiä toimivaan integroitumiseen yhteiskuntaan:
– On vältettävä assimiloitumista eli täydellistä sulautumista valtaväestöön, mutta myös eristäytymistä.
Daherin mukaan Suomen 800 tataaria on täydellisesti integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tataarit ovat turkkilaissukuinen islaminuskoinen vähemmistö, joka on alkanut järjestäytyä omaksi yhteisökseen Suomessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. He ovat pääosin lähtöisin vanhan Venäjän Ninji Novgorodin kuvernementin Volgan alueen tataarikylistä.
– Yhteisömme jäsenet ovat luoneet oman identiteettinsä tasapainoisesti oman kielensä, kulttuurinsa sekä uskontonsa arvojen ja suomalaisen yhteiskunnan arvojen perustalta. Voidaan puhua myös kaksoisidentiteetistä.
Saamelaiset on ainoa alkuperäiskansa
EU-alueen ainoa virallinen alkuperäiskansa, saamelaiset, sijoittuu niin sanotulle kalottialueelle levittäytyen yli neljän valtakunnan rajojen. Saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000, määrittelystä ja laskutavasta riippuen.
Eniten saamelaisia on Norjassa, julkaisun mukaan vähintään 45 000. Ruotsissa heitä asuu noin 25 000 ja Suomessa noin 9 000. Vähiten saamelaisia on Venäjällä Kuolan niemimaalla, noin 2 000.
Saamelaisten erityisluonne alkuperäiskansana on vahvistettu kaikissa pohjoismaissa lainsäädännöllä. Sen perusteella saamelaisilla on oma kulttuuri-itsehallinto, jota toteuttavat saamelaiskäräjät kussakin pohjoismaassa. Venäjällä saamelaisten oikeuksien toteuttaminen on puutteellisempaa kuin pohjoismaissa.
Saamelaisaktiivi Martti Laiti – itsekin Etelä-Suomessa asuva insinööri – sanoo, että yhteiskuntaan hyvin integroituneiden saamelaisten koulutustaso on korkea ja sen vuoksi heitä muuttaa koko ajan paljon etelään.
– Se tarkoittaa nykyään myös sitä, että Suomessa saamelaisten kotiseutualueella Lapissa on jo vähemmän saamelaisia kuin muualla Suomessa.
Helsinki on Suomen suurin saamelaiskaupunki. Heitä, citysaamelaisia, on jo yli 2 000.
Romanit eivät ole samasta puusta
Romaneja arvioidaan olevan Suomessa 10 000. Ruotsissa elää noin 3 000 Suomesta muuttanutta romania ja heidän jälkeläistään.
Vähemmistöjulkaisun romaneista kertova luku on otsikoitu Romanit yhteiskunnassa – meitä on moneksi.
Romaniaktiivi Miranda Vuolasranta sanookin, että romanit eivät ole veistetty samasta puusta. Romanit ovat Vuolasrannan mukaan hyvin heterogeeninen yhteisö.
Vuolasranta kertoo, että monien selvitysten mukaan romanit ovat yksi Euroopan syrjityimpiä vähemmistöjä.
– Suomen romanit ovat tällä hetkellä perustuslaissa mainittu vähemmistönä. Romanin kielen asemaa ei kuitenkaan ole turvattu riittävillä resursseilla Suomessa.
Itsekin opettajana lähes kaksikymmentä vuotta toiminut Vuolasranta sanoo, että yleisesti Suomessa monikulttuurisuus pitäisi ottaa kouluopetuksessa näkyvämmin esille.
– Toivoisin, että koululaitos ja opettajat ottaisivat tämän monikulttuurisuus-, kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskasvatusasian hieman vakavammin.
Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus on kouluopetuksessa liiaksi vapaavalintaista ja hyvästä tahdosta kiinni.
Suomen vähemmistöt
Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston julkaisussa kirjataan seuraavat kansalliset vähemmistöt:
- Suomenruotsalaiset
- Saamelaiset
- Romanit
- Venäjänkielinen vähemmistö
- Suomen juutalaiset
- Suomen tataarivähemmistö
- Uudet vähemmistöryhmät (lähinnä siirtolaiset)
- Uudet maahanmuuttajat (ulkomailla syntyneet, mutta Suomeen asettuneet)
Kuvateksti: Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa.
Tekstit
