maanantai 26. lokakuuta 2009

Uusi Suomi: Tässäkö Suomen romanivastaisin kunta? ”He muuttivat pian pois”

Uusi Suomi: Tässäkö Suomen romanivastaisin kunta? ”He muuttivat pian pois” 26.10.2009

Syrjinnästä tuomittu Himangan kunta ei aio jatkossa suositella romaneille muuta asuinpaikkaa Himangan sijasta, kertoo kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki Uudelle Suomelle.

Vaasan hovioikeus tuomitsi kunnan maksamaan yhteensä 9000 euroa hyvitykset kolmihenkiselle romaniperheelle, jota oli etnisen alkuperänsä vuoksi syrjitty vuokra-asunnon asukasvalinnan yhteydessä.

Kunta oli muun muassa suositellut perhettä hakeutumaan romaniväestöä asuttaville seuduille, koska kunta asuinalueena ei tarjonnut romaniväestölle ”luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön ja kulttuurin kanssa”.

Kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki, mitä ihmettä tämä perustelu tarkoittaa?

-Himangassa ei ole romaniväestöä yhtään, joten meillä oli huoli siitä, että heillä ei ole omaa kulttuuriaan ympärillään. Tämä ei tarkoita, että heitä olisi syrjitty, vaan meillä oli positiivinen huoli heistä, sanoo Hirsimäki.

Kunnan mielestä romaniperhe ei siis voi pärjätä, jos ei asu muiden romanien lähellä?

-No, me tiedämme, että heillä on erittäin läheiset sukulaisuus- ja heimosuhteet. Elämä on helpompaa, jos muita on lähellä.

Eikö tämä siis tarkoita sitä, että Himanka ei halua romaneita asukkaikseen?

-Emme ole sanoneet, ettemme haluaisi, vaan olemme positiivisessa mielessä ajatelleet asiaa heidän kannaltaan. He [kyseinen perhe] saivat asunnon Himangasta prosessin aikana, mutta he muuttivat pian pois kunnasta – ehkä siksi, että havaitsivat, etteivät viihdy täällä.

Miten Himanka suhtautuu jatkossa romanien asuntohakemuksiin?

-Tutkimme hakemuksen aivan niin kuin valtaväestön hakemukset. Tämä suosituksemme on ymmärretty aivan väärin, joten jatkossa emme varmaan enää suosittele mitään.

Syrjintälautakunta käsitteli asiaa vuonna 2007 ja antoi kunnalle langettavan päätöksen. Tuomio tuli voimaan nyt lokakuussa, kun korkein oikeus antoi kielteisen päätöksen kunnan valituslupahakemukseen.

Kyse on ensimmäisestä tapauksesta, kun vähemmistövaltuutettu on päättänyt avustaa syrjittyjä henkilöitä yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen vaatimisessa oikeudessa.