YLE: Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille

YLE Uutiset: Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille 19.10.2009

Soinisen koulussa haasteisiin tartutaan rohkeasti

Turkulaiskoulujen eriarvoistumisessa asenneongelma

Helsingissä kolmisenkymmentä koulua saa erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisärahan perusteena on huoltajien alhainen koulutus ja tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus. Rahaa jaetaan kymmenestä sataan tuhanteen euroon koulua kohti, ja käytännössä sillä palkataan esimerkiksi kouluavustajia.

Helsingin kaupungin opetuslautakunnan mukaan niin sanotun positiivisen diskriminaation määrärahan tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Samalla edistetään oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Helsingissä rahaa jaetaan vuonna 2009 suomenkieliseen perusopetukseen 1 527 000 euroa ja ruotsinkieliseen perusopetukseen 35 000 euroa. Märärahaa on lisätty edellisvuodesta suomenkielisen opetuksen osalta 385 000 eurolla ja ruotsinkielisen opetuksen osalta 35 000 eurolla.

Määrärahan myöntämiskriteerit:

- Huoltajien koulutustaso
- Perheiden tulotaso
- Oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus
- Ruotsinkielisten lasten suhteellinen osuus samanikäisistä

Positiivisen diskriminaation määrärahaa jaetaan Helsingissä lukuvuosina 2009-2012 seuraaville kouluille:

Suomenkieliset koulut

1. Jakomäen ala-asteen koulu
2. Meri-Rastilan ala-asteen koulu
3. Keinutien ala-asteen koulu
4. Myllypuron ala-asteen koulu
5. Vesalan ala-asteen koulu
6. Laakavuoren ala-asteen koulu
7. Soinisen koulu
8. Koskelan ala-asteen koulu
9. Pelimannin ala-asteen koulu
10. Kontulan ala-asteen koulu
11. Mustakiven ala-asteen koulu
12. Hietakummun ala-asteen koulu
13. Maunulan ala-asteen koulu
14. Pihlajiston ala-asteen koulu
15. Roihuvuoren ala-asteen koulu
16. Mellunmäen ala-asteen koulu
17. Länsi-Pasilan ala-asteen koulu
18. Pihlajamäen ala-asteen koulu
19. Maatullin ala-asteen koulu
20. Pihkapuiston ala-asteen koulu
21. Eläintarhan ala-asteen koulu
22. Malminkartanon ala-asteen koulu
23. Tahvonlahden ala-asteen koulu
24. Jakomäen yläasteen koulu
25. Myllypuron yläasteen koulu
26. Vesalan yläasteen koulu
27. Malmin yläasteen koulu
28. Siilitien peruskoulu
29. Kallahden peruskoulu
30. Pitäjämäen peruskoulu

Ruotsinkieliset koulut

1. Haga lågstadieskola
2. Blomängens lågstadieskola
3. Nordsjö lågstadieskola
4. Kårböle lågstadieskola
5. Botby högstadieskola
6. Åshöjdens grundskola

Yksityiset sopimuskoulut

1. Helsingin yhteislyseo

__________________________________________

YLE: Soinisen koulussa haasteisiin tartutaan rohkeasti

Helsinkiläinen Soinisen koulu on hyvä esimerkki koulujen erilaistumisesta. Koulun lähialueilla Malmilla ja Pukinmäessä asuu runsaasti maahanmuuttajia, ja koulun oppilaista heitä on noin puolet.

Samalla luokalla voi olla toistakymmentä eri kansallisuutta. Oppilaiden kielitaito vaihtelee huomattavasti, sillä toiset heistä ovat syntyneet Suomessa, toiset saapuneet vasta hiljattain.

- Opettajalla saattaa olla kahdeksantoista eri lukujärjestystä eri oppilasryhmien takia. Opettaja on aikamoinen taikuri, kuvaa koulun rehtori Leila Lindqvist koulun arkea.

Hänen mukaansa haasteita riittää. Maahanmuuttajat eivät saa luontaista tukea suomen kielen oppimiseen, koska suomen kieltä puhuvat ovat vähemmistönä.

Monikulttuurisuuden lisäksi opettajien työtaakkaa lisäävät suomalaisperheiden työttömyys- ja päihdeongelmat.

- Usein lapsella ei ole elämänjärjestystä. Koulu luo sitten päivään rakennetta; mihin aikaan pitäisi herätä, mitä laittaa päälle ja mitä syödä. Ja läksytkin pitäisi tehdä, Lindqvist luettelee.

Rehtori arvioi kuitenkin, että kenenkään oppiminen ei ole koulussa uhattuna. Lapsien oppimistaitoja selvitetään yksilöllisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla. Hyväksi tukimuodoksi on osoittautunut myös läksykerho, jossa tehdään läksyjä valvotusti koulun jälkeen. Näin tukea saavat myös lapset, joiden vanhemmat eivät tue lasten koulutyötä riittävästi.

Tukirahalla järjestetään kerhoja

Soinisen koulu on yksi noin kolmestakymmenestä Helsingin koulusta, jotka saavat erityistä erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisärahan perusteena on huoltajien alhainen koulutus- ja tulotaso sekä maahanmuuttajien määrä.

Rahaa jaetaan noin 10 000 – 100 000 euroa koulua kohti. Soinisen koulussa rahalla on järjestetty kerhoja, hankittu lisämateriaaleja ja tuettu muutenkin lasten yksilöllistä oppimista.

Rehtorin mielestä olisi kuitenkin hyödyllisempää, jos maahanmuuttajien määrä huomioitaisiin jo koulujen perusrahoituksessa.

- Kyllä usean kielen kanssa kamppaileva maahanmuuttaja tarvitsee tavallista enemmän tukea oppimiseensa, hän perustelee.

YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen

___________________________________________

YLE Turku: Turkulaiskoulujen eriarvoistumisessa asenneongelma

Turkulaiset koulut ovat eriarvoistumassa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten lisääntynyt määrä on saanut osan suomalaisperheistä siirtämään jälkikasvunsa lähikoulun sijasta toiseen opinahjoon. Taustalla on pelko opetuksen tason laskusta.

Turun Lausteen kaupunginosa on tyypillinen 70-luvun betonilähiö nykypäivän ongelmineen: korkea työttömyysaste, yksinhuoltajaperheitä ja suuri ulkomaalaistaustaisen väestön osuus. Paikallisen alakoulun noin 200 oppilaasta lähes puolet on maahanmuuttajataustaisia lapsia.

- Maahanmuuttajataustaisten määrä ehkä hieman kasvaa. Mutta se johtuu siitä, että perheet ovat suurempia kuin suomalaisperheet. Täällä ei kuitenkaan tunneta eroa kansallisuuksien välillä. Kaveripiiri ei rajaudu kielen tai ihonvärin perusteella, vakuuttaa Lausteen koulun vs. rehtori Ilkka Kaljonen.

Pelkona heikompi opetus

Vastaavanlainen kehityssuunta on vallalla myös kahdessa muussa Turun lähiökoulussa. Varissuolla maahanmuuttajia on oppilaista jo 70% ja Halisissa noin puolet.

Osa valtaväestöstä on reagoinut tilanteeseen siirtämällä lapsensa lähikoulun sijasta opinahjoon, jossa luokkatovereina on enemmän suomalaisia. Opetustoimen johtaja Timo Jalosen mukaan kyse ei ole mittavasta muuttoliikkeestä, mutta yksittäistapauksista kylläkin.

- Vanhemmilla on varmaan pelko siitä, että opetus näissä kouluissa olisi jonkin verran heikompaa. Laadussa ei kuitenkaan ole eroa, hän vakuuttaa.

Kansainvälinen kehitystrendi

Helsingin yliopistossa kaupunkimaantieteen tutkijana työskentelevä Venla Bernelius näkee taustalla kansainvälisen kehityskulun, joka on jo vallalla Ranskassa ja Ruotsissa.

- Näyttää siltä, että koulujen väliset erot ovat lähdössä kasvuun nimenomaan vanhempien tekemien valintojen seurauksena ja asuinalueiden eritymisen takia.

Turun opetustoimessa eriarvoistuminen mielletään enemmän asenteelliseksi kuin opetukselliseksi ongelmaksi.

- Jos meillä on kouluja, joissa on 70 prosenttia maahanmuuttajia ja kouluja, joissa vastaava prosenttiosuus on nolla, niin eriarvoistumista tapahtuu. Jos puhutaan taas opetuksesta tai opetuksen laadusta, niin en näe sellaista kahtiajakoa tapahtuneen, painottaa Timo Jalonen.

- On sanottu, että jos pärjää Lausteella, niin pärjää missä tahansa. Täällä kasvetaan kansainvälisyyteen. Tämä on elämänmakuinen koulu, filosofoi vs. rehtori Ilkka Kaljonen.