HS: Mummo hoitaa lapsia Romaniassa, kun äiti ja isä kerjäävät Suomessa

Helsingin Sanomat: Mummo hoitaa lapsia Romaniassa, kun äiti ja isä kerjäävät Suomessa 24.10.2009
Helsinki hajottaa kerjäläisleirin Kalasatamassa 23.10.2009

Cetatea de Baltan kylän läpi Transilvaniassa ajaa sutjakasti. Tiehen on laskettu Euroopan kehitysrahaston tukea asvalttina. Sillatkin ovat uusia.

Romanian omat rahat eivät koko maassa meneillään oleviin tienparannuksiin riittäisi. Bruttokansantuote on kääntynyt viime vuoden yli seitsemän prosentin kasvusta tämän vuoden reiluun laskuun, ja maa elää pitkälti EU:n varoilla.

Cetatea de Baltassa asuvan romanivähemmistön gettoihin rahat eivät ylety. Sileä asvaltti päättyy siihen, mistä romaniasutus alkaa, niin kuin ennenkin.

Cetatea de Balta on monien Helsingissä kerjänneiden romanien kotikylä. Helsingin Sanomat käväisi kylässä ensimmäisen kerran helmikuussa 2008.

Tuolloin tien poskesta jättömaalta löytyi nakkikioskin kokoinen savitönö. Se oli Helsingissä kadulla kerjänneen Mariana Moldovanin ja tämän seitsenhenkisen perheen koti.

Viime viikolla tönö oli edelleen paikallaan.

Näin siitäkin huolimatta, että vuosi sitten HS:n toisella käynnillä Cetatea de Baltassa kylän pormestari Mihai Cucui uhkasi, että se lanataan maan tasalle heti, kun parlamenttivaalit ovat ohi. Vaalit olivat vuosi sitten.

Tällä kertaa Moldovaneilla ei oltu kotona. Vaitonaisen mökin ovessa roikkui munalukko.

"Ranskassa, Puolassa, Suomessa, milloin missäkin" tarkastaja Gheorghe Herman kohautteli olkapäitään Cetatea de Baltan pormestarintoimistossa.

"He ovat poissa. En tiedä missä", uumoili myös naapuri Ana Albu tien toiselta puolelta. "Viimeksi kuulin heidän olevan Suomessa."

Pian paikalle pelmahti kymmenkunnan romanilapsen kerjäläiskaarti. Anna rahaa, nälkä, rahaa ruokaan, nälkä, lapset hokivat tavalliseen tapaansa.

Kerjääminen on opittua, mutta nälkä varmaan tottakin. Moldovaneille tuliaiksiksi tarkoitetut suklaat ja leivätkin olivat pahus vie jääneet takapenkille näkyviin. Niitä osoiteltiin anovin silmin.

Oli ajettava autolla pois.

Muutaman sadan metrin jälkeisen täyskäännöksen jälkeen palasimme Moldovanien mökille.

Yllättäen vanha tuttu, 85-vuotias isoäiti Verginia Moldovan kiirehti paikalle keppiään heiluttaen ja romaniaksi jotakin huutaen.

Luulin ensin, että hän on vihainen. Mutta kun hän suuteli kättä, älysin, että hän oli vain aavistanut tilaisuutensa koittaneen.

Hän oli oikeassa: annoin muutaman kympin almun, suklaata ja leipää.

Isoäidin jaloissa pyörivät tutut lapsenlapset Benjamin, 5, ja Prinzesa, 6.

Mutta missä oli kolmas lapsi, perheineen kaupungin kustannuksella puolitoista vuotta sitten Helsingistä Transilvaniaan "avustettu" Angelica, 4?

Angelica ja tämän kerjäläisäiti Mariana Moldovan tulivat tunnetuiksi, kun helsinkiläiset tehtailivat heistä lastensuoje-

luilmoituksia talvella 2007-08.

Äiti ja lapsi kun yöpyivät äidin kertoman mukaan joskus ulkonakin Helsingissä.

Entä isä, Trandafir Musca?

"He ovat Suomessa", Verginia Moldovan kertoi.

Moldovanien naapuri Maria Muresan?

"Suomessa."

Missä ovat Moldovanien kanssa Helsingissä kerjänneet Violeta ja Florian Rostas?

"Ranskassa ehkä. En tiedä."

Entä missä on 18-vuotias nuori äiti, Helsingissä puolitoista vuotta sitten Fernando-pojan synnyttänyt Mihaela Stoica? Entä itse poika?

Myös heidäthän Helsinki avusti takaisin Romaniaan.

"Puolassa kerjäämässä kumpikin."

Mikään ei muutu.
________________________________________________

Kalasatamassa metroradan varressa on kuukausien ajan ollut romanikerjäläisten leiri. Nyt Helsinki hajottaa sen. "Paikka tyhjennetään", projektipäällikkö Johanna Seppälä Helsingin turvallisuus- ja valmiusosastolta sanoo.

Niin kutsuttu Englantilaisten kallio näkyy metroon. Yleisö on ilmoitellut ahkerasti romaneista, jotka ovat rakentaneet pressuista majoja.

"Helsinki jatkaa omaksumallaan linjalla. Emme salli leiriytymistä", Seppälä toteaa.

Hermannin rantatien varrella Verkkosaaressa sijaitsevaa Sosiaalikeskus Satamaa tarkkaillaan. Sen pihamaalla on romanien leiri.

Satama on kaupungin vuokralainen. Romaneilla on järjestön lupa asua pihalla ja käyttää talon vessaa ja pesutiloja.

"Talossa ei saa asua. Olemme myös sanoneet, että pihoille rakennettujen majojen pitää lähteä. Siellä alkoi olla hyvin turvatonta. Vaarallisia sähköjohtoja oli vedetty asumuksiin. Mitä jos sattuu tulipalo?"

Kerjäläiset ovat viipyneet Suomessa näkyvästi nyt kaksi vuotta. "Aggressiivista palautetta tulee yleisöltä yhä joka viikko. Kaupungilta kysytään, että ettekö te voisi jo lopultakin kieltää kerjäämisen?"

Tämä on eduskunnan käsissä, ei Helsingin. Kunnilla ei ole omia järjestyssääntöjä, ja järjestyslaki kieltää vain aggressiivisen kerjäämisen.

Kerjäläisiä oli Helsingissä kesällä noin 400, nyt 50. "Keskusta on täynnä. Heillä on tarkat reviirit. Mustasukkaisuutta ja nokkapokkaa on esiintynyt."