Suomen Kuvalehti: Ben Zyskowicz: "Perusteettomat hakijat heti ulos"

Suomen Kuvalehti 43/2009: Ben Zyskowicz: "Perusteettomat hakijat heti ulos"

Ben Zyskowicz lisää kierroksia ajankohtaiseen maahanmuuttokeskusteluun. Kokoomuspoliitikko pitää ulkomaalaislakiin valmisteilla olevia muutoksia riittämättöminä.

Hufvudstadsbladetin pilapiirros ei tyydy hienovaraiseen vihjailuun, se lyö lekalla päähän. Ben Zyskowiczhan se siinä kiekuu kukkona muukalaisvihan haisevalla tunkiolla.

Kuluneen vuoden aikana Zyskowicz on hyökännyt pariin otteeseen Astrid Thorsin (r) "lepsua" turvapaikkapolitiikkaa vastaan. Hän on nostanut tapetille turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja sen miksi Suomeen tulee niin paljon perusteettomia hakijoita.

Liberaalit voimat ryhtyivät heti vastahyökkäykseen. HBL:n pilapiirroksessa (17.9.) kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaa syytetään populismista ja rasismista.

Kuntavaaleista käynnistynyt maahanmuuttokeskustelu ei ota laantuakseen.

Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen on kiihdyttänyt polemiikkia Länsimaiden tuho -kirjallaan. Vihavaisen mielestä suomalainen älymystö vaikenee maahanmuuton ongelmista kuten aikanaan Neuvostoliitosta.

Zyskowicz, joka tuntee läheisesti molemmat aihepiirit, on osittain samaa mieltä.

"Tilanne ei ole niin paha kuin suomettumisen aikaan, jollin vähäinenkin Neuvostoliiton kritiikki vahingoitti uraa", hän pohtii.

Jotain samaa kuitenkin on. Valtavirta vaikenee ongelmista, koska pelkää rasismisyytöksiä. Niitä, jotka puhuvat, kavahdetaan.

"Analogia toimii myös omakohtaisesti. 1970-luvulla toin esiin Neuvostoliiton pahimpia epäkohtia. Samaa olen tehnyt nyt, ja herkkähipiäisimmiltä on tullut tosi kovia syytöksiä. HBL:n pilakuva on tästä yksi esimerkki."

Ennustus toteutui

Zyskowicz ennusti jo vuonna 2002 kokoomuksen puoluekokouksessa pitämässään puheessa, että jos vakiintuneet puolueet vaikenevat maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, ääriainesten suosio kasvaa. Tuolloin kommenteista hermostui Rkp:n Eva Biaudet, joka leimasi näkemykset muukalaisvihamielisiksi ja äärioikeistolaisiksi.

Seitsemän vuotta myöhemmin on todettava, ettei Zyskowicz ainakaan täysin väärässä ollut.

"Koska valtavirta eli me hyssyttelemme, pelikenttä on jätetty äärivoimille."

Äärivoimilla Zyskowicz viittaa muun muassa "kansallismieliseksi yhdistykseksi" itsensä määrittelevään Suomen Sisuun, jonka riveissä toimii maahanmuuttokriittisiä poliitikkoja ja parhaillaan kannattajakortteja keräävään Muutos 2011 -puolueeseen.

"Myös Jussi Halla-ahon luonnehdinnat islamista ja somaleista edustavat hyvin jyrkkiä asenteita."

Perussuomalaisten listoilta sitoutumattomana viime vaaleissa Helsingin valtuustoon valittu Halla-aho toimii Zyskowiczin mielestä "ukkosenjohdattimena" maahanmuuttokritiikille.

"Tavallinen kansa näkee kiistattomia ongelmia. Siksi ei ole ihme, että tyytymättömiä on paljon."

Dublin-tapaukset heti pois

Zyskowiczilla on selkeä näkemys, mikä suomalaisessa turvapaikkajärjestelmässä mättää: pitkät käsittelyajat.

Turvapaikkahakemusten määrä on kasvussa. Vuonna 2007 niitä jätettiin 1 500, vuonna 2008 luku oli noussut 4 000:een ja tämän vuoden ennuste on noin 6 000.

"Keskeinen ongelma on tämä: meillä on koko ajan prosessissa valtava määrä täysin perusteettomia hakemuksia", Zyskowicz toteaa.

Perusteettomista hakemuksista valtaosa on niin sanottuja Dublin-tapauksia eli ihmisiä, jotka ovat jo hakeneet tai voineet hakea turvapaikkaa jostain toisesta EU-maasta.

"Jos Ruotsista turvapaikkaa hakenut tulee Suomeen, miksei häntä käännytetä seuraavana päivänä? Miksi käsittely venyy viikkoihin tai kuukausiin?"

Zyskowiczin mielestä on selvää, että viidakkorumpu levittää maailmalla tietoa, että Suomeen kannattaa pyrkiä. Mitä pidempi käsittely, sitä enemmän maahan pyrkii hakijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti edes usko saavansa turvapaikkaa, mutta joille jo muutaman kuukauden ylläpito ja toimeentulotuki tuovat huikean ansionnousun.

Tähän ryhmään kuuluvat myös EU-maista tulevat hakijat. Aiheesta käytiin kiivasta sanailua eduskunnan syyskuisessa budjettikeskustelussa, kun Zyskowicz nosti esiin Suomesta tänä vuonna turvapaikkaa hakeneet sadat Bulgarian romanit.

"Meidän pitää saada käsittelyajat lyhyiksi, mieluummin päiviksi kuin viikoiksi. Viestin lähtöpaikkaan on oltava se, ettei Suomesta kannata turhaan tulla turvapaikkaa hakemaan", Zyskowicz julisti täysistuntosalissa.

Suomen lainsäädännössä ja käytännössä on elementtejä, jotka Zyskowiczin mukaan suorastaan kannustavat hakemaan turhaan turvapaikkaa täältä. Siksi ongelmia ei voida ratkaista pelkästään rahalla.

"Mitkään menolisäykset, ministeri Thors, eivät riitä, jos jatkamme nykyistä hölmöilyämme turvapaikka-asioissa", hän murjoi eduskunnassa.

Kiistellyt isoäidit

Eduskuntaan on tulossa marraskuussa lakipaketti, jolla ulkomaalaislakiin tehdään muutoksia.

"Siinä puututaan joihinkin epäkohtiin, ja se on askel oikeaan suuntaan, mutta riittävä uudistus se ei ole."

Zyskowicz myöntää käyneensä Thorsin suuntaan "vaativaa" keskustelua. Tämä johtuu siitä, että kokoomuspoliitikko tietää ministerin virkamieskunnassa olevan paineita toiseen suuntaan, lainsäädännön jättämiseen ennalleen.

Zyskowiczin mielestä Suomen pitäisi tarkistaa kriteereitään perheenyhdistämiselle, koska esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa noudatetaan tiukempaa tulkintaa.

"Lisäksi tarvitsemme radikaalisti lyhyemmät käsittelyajat, ja toimeentulotuen myöntämisen perusteita on harkittava uudestaan."

Uusi, tunteikas kiistanaihe ovat olleet huonokuntoiset isoäidit, joita ollaan palauttamassa kotimaahan. Muun muassa venäläisen Maria Kirbasovan ja egyptiläisen Eveline Fadayelin kohtalot ovat herättäneet kovaa keskustelua yleisönosastoilla ja internetissä.

Zyskowicz muistuttaa, että yksittäistapauksissa, jos vanhus on täysin riippuvainen Suomessa asuvista sukulaisistaan, jo nykyinen lainsäädäntö sallii hänen jäädä maahan.

"En kannata lain muuttamista niin, että perhekäsitykseen mahdutettaisiin myös isovanhemmat."

Problematiikka liittyy pääosin Venäjältä Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon.

"Haluammeko ottaa sosiaali- ja terveyspalveluidemme piiriin tuhansia iäkkäitä lähisukulaisia vain siksi, että heidän lapsensa ovat muuttaneet tänne?" Zyskowicz kysyy.

Islam turha syntipukki

Keskustelu maahanmuutosta on nykyään myös keskustelua islamista ja muslimien sopeutumisesta tai sopeutumattomuudesta länsimaiseen yhteiskuntaan.

Tässä Zyskowicz erkanee omille poluilleen. Toisin kuin Vihavainen ja muutamat muut kriitikot, hän ei syytä maahanmuuton ongelmista islamia.

"En usko, että somalinuorten sopeutumisongelmat, joita kiistatta on ollut, johtuisivat islamista. Nuorisorikollisuutta on myös esimerkiksi venäläisten maahanmuuttajanuorten keskuudessa."

"Aivan eri asia on sitten radikaali islamismi, jonka uhat liittyvät sisäiseen turvallisuuteen. Sikäli kuin Suomeen on tullut tällaisia radikaaleja piirejä, kuuluu heidän toimiensa tarkkailu ja turvallisuudesta huolehtiminen Supolle ja muille poliisiviranomaisille."

Maassa maan tavalla: törkeisiin rikoksiin syyllistyneet Zyskowicz karkottaisi pidemmittä puheitta. Jos rötöstelijä on virolainen tai venäläinen, hänen pitäisi kärsiä myös tuomia kotimaansa vankilassa.

"Ja se, että siellä on ikävämmät olot kuin suomalaisessa vankilassa, ei kelpaa perusteeksi jäädä tänne. Sama pätee somaleihin. Jos heidät palautetaan kotimaahan, on tietysti katsottava, ettei siellä uhkaa hengenvaara tai kidutus, mutta se että olot ovat ankeat, ei ole mikään syy jättää karkottamatta."

Ulkomaalaisten rikollisuus on Zyskowiczin mielestä yhä jossain määrin Suomessa tabu. Ei ole poliittisesti korrektia kertoa, kuinka suuri osa vankiloissa istuvista on ulkomaalaistaustaisia tai kuinka suuri osa niin sanotuista puskaraiskauksista ulkomaalaisten tekemiä. Molemmissa tapauksissa prosentit ovat korkeat.

Ruotsi huono esimerkki

Helsingin Sanomat kysyi perjantaina 9.10. yhteiskunnallista keskustelua käyvältä HS-raadiltaan, hyssytteleekö suomalaisälymystö maahanmuuton ongelmia.

Kuvataiteilija Silja Rantasen vastaus oli paljon puhuva. Rantanen totesi, että "koska maahanmuuttajia kohtaan on niin paljon kielteisiä asenteita, on vastuullista olla lausumatta ääneen kaikkea, mitä ajattelee maahanmuuton sosiaalisista vaikutuksista."

Kaikkea negatiivista ei siis ole sopivaa lausua ääneen, koska se voi lietsoa ääriasenteita.

Zyskowicz toteaa, että tietyllä tavalla hän ymmärtää tällaista ajattelua. Mutta hän kehottaa miettimään vakavasti, mistä kaikesta muustakin on vaiettava, jos sille tielle lähdetään. On parempi, että ongelmista puhutaan, kunhan ne taustoitetaan ja asetetaan oikeisiin mittasuhteisiin.

Maahanmuuttokritiikki kyseenalaistetaan usein myös sillä perusteella, että Suomessa on huomattavasti vähemmän  ulkomaalaistaustaisia ihmisiä kuin vaikkapa Ruotsissa. Zyskowiczin mielestä tämä on mahdollisimman huono argumentti.

"Eihän meidän pidäkään joutua samaan tilanteeseen kuin Ruotsi, jossa tietyissä lähiöissä tilanne on riistäytynyt käsistä. Pidän mahdollisena, että Suomi voi välttää ongelmat, jos kontrolloimme tulijamääriä. Ja niistä, jotka tänne otamme, pidämme erityisen hyvää huolta."

"Vielä tässä on mahdollista onnistua, en tiedä, onko se mahdollista enää 20 vuoden kuluttua."

Tiukennuksia nykylakiin

Hallitus antaa esityksen ulkomaalaislain muutoksista eduskunnalle todennäköisesti marraskuun aikana.

Oleskeluluvanhakijan iän selvittämisestä säädetään jatkossa laissa. Tutkimuksella varmsitetaan, onko hakija oikeasti sen ikäinen kuin väittää. Tutkimus edellyttää kuitenkin hakijan suostumusta. Sen suorittaa Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos.

Myös perheenyhdistämisen säännöksiin esitetään muutoksia. Kasvattilasten osalta vaaditaan luotettava selitys siitä, että kasvattilapsi on ollut tosiasiallisessa huoltosuhteessa aikuiseen eli ns. perheenkokoajaan ennen tämän tuloa Suomeen. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voitaisiin jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että perheenkokoaja on antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perheestään.

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeuteen ehdotetaan myös muutoksia. Nykyisin turvapaikanhakija saa työnteko-oikeuden kolmen kuukauden oleskelun jälkeen. Jatkossa työnteko-oikeus kolmen kuukauden jälkeen olisi vain niillä hakijoilla, joilla on rajanylitykseen oikeuttava asiakirja. Muuten töitä saisi tehdä 12 kuukauden oleskelun jälkeen. Tällä pyritään kannustamaan turvapaikanhakijoita kertomaan oikea henkilöllisyytensä.

Teksti: Leena Sharma
Suomen Kuvalehti 43/2009