YLE: Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja

YLE Uutiset: Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja 19.10.2009

Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

Eteläsuomalaisessa koulussa ja sen lähialueilla alkoi tapahtua kummia muutamia vuosia sitten, kun maahanmuuttajaoppilaiden osuus nousi koulussa lähelle neljääkymmentä prosenttia. Suomalaistaustaiset perheet alkoivat rehtorin mukaan muuttaa alueelta pois.

- Sillon kun oltiin alle 30 prosentissa ei tätä ilmiötä ollut, mutta kun lähestyttiin 40 prosenttia, poismuutto alkoi, kertoo koulun rehtori.

Rehtori ei halua omaa tai koulunsa nimeä julki, sillä koulu kärsii jo negatiivisesta julkisuudesta eikä rehtori halua lisätä sen määrää.

Yleensä vanhemmat eivät julista poismuuton syitä suureen ääneen, mutta välillä puheet ovat suorempia.

- Sellainenkin tapaus on, että vanhemmat ovat suoraan sanoneet koulun vaihtamisen syynä olevan sen, että siirretyn lapsen luokalla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa poikalasta. Pojilla ei ole kavereita.

Koulujen eriytyminen kiihtyy

Kyseinen koulu ei ole poikkeus. Helsingin alakoululaisista noin kolmekymmentä prosenttia valitsee toisen kuin oman alueen koulun, ja yläkoululaisista noin puolet. Koulun vaihdon taustalla on usein se, että halutaan kouluun, joka on erikoistunut tiettyyn aineeseen, mutta tutkimusten mukaan myös koulussa olevilla oppilailla on vanhemmille väliä.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius sanoo, että tällä hetkellä Suomen koulumaailma on risteyksessä, jossa erot alkavat näkyä.

- Tällainen kehityskulku, joka on jo pitkällä Ruotsissa ja Ranskassa, on nyt käynnistymässä Suomessa. Näyttää siltä, että koulujen väliset erot ovat lähdössä kasvuun. Nimenomaan vanhempien valinnan ja asuinalueiden eriytymisen takia.

Kehitystä on pyritty pysäyttämään jakamalla lisää tunteja ja rahaa kouluille, joiden oppilasaines on haastavaa. Avun vaikutukset näyttävät ainakin vielä vähäisiltä. Helsingin kaupungin opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mielestä opetustoimi pystyy vain paikkaamaan vinoumia kaupunkikuvassa.

- Ydinkysymys on, mihin maahanmuuttajat ja vieraskieliset ihmiset asettuvat asumaan. Se taas riippuu hallintokuntien päätöksistä, siitä miten asuntoja suunnitellaan ja millaisia asuntoja missäkin kaupunginosassa on, Jarnila toteaa.

Valta on vanhempien käsissä

Tutkija Venla Berneliuksen mielestä kaavoituksella ja rahalla voidaan pyrkiä luomaan edellytyksiä tasavertaiselle opetukselle, mutta kehitystä ei pystytä lopulta ohjaamaan, sillä vanhemmat, joilla on varaa, valitsevat niitä alueita ja kouluja, joita he haluavat.

Nyt pelätäänkin, että koulujen eriarvoistuminen vie pohjan suomalaisten oppimistuloksilta. Monikulttuurisen koulun rehtori uskoo kuitenkin, että myös heillä on tulevaisuus:

- Osa suomalaisista ymmärtää sen, että tämmöisessä koulussa on arvoja, joita täällä opiskelemalla saa, jos jostain sitten jääkin pois.