HS: Koulujen eriytyminen estettävä

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Koulujen eriytyminen estettävä 26.10.2009

Muutamia Helsingin lähiöiden kouluja uhkaa jo kantaväestön lasten pako, koska maahanmuuttajataustaisia lapsia alkaa olla joissakin luokissa enemmistö oppilaista. Suomalaissyntyiset perheet valitsevat mieluummin lapselleen koulun, jossa maahanmuuttajia on mahdollisimman vähän.

Syynä suomalaissyntyisten lasten vanhempien kouluvalintoihin eivät niinkään ole ennakkoluulot vaan huoli siitä, saako lapsi monikulttuurisessa luokassa kehitystasoaan vastaavaa opetusta. Jos määrärahoja pienryhmien perustamiseen ei ole riittävästi, vanhemmat pelkäävät lapsensa joutuvan opiskelemaan samaan tahtiin kuin sellaiset lapset, jotka eivät käy koulua äidinkielellään.

Helsinkiläisten koulujen perusopetuksen oppilasjoukosta noin 13 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden arvioidaan edelleen kasvavan, sillä valtaosa Helsingin muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista.

Helsingin kaupunki jakaa tänä vuonna noin puolitoista miljoonaa euroa erityisrahaa sellaisille kouluille, joiden oppilasaines on tavallista haasteellisempaa. Maahanmuuttajien osuuden lisäksi erityisrahaan oikeuttaa koulupiirin alhainen sosioekonominen taso. Lisärahaa saa noin kolmekymmentä koulua Helsingin hieman yli sadasta koulusta.

Erityisrahalla koulut voivat palkata lisää henkilökuntaa, jakaa luokkia pienryhmiin, järjestää kerhotoimintaa tai käyttää muita keinoja auttamaan maahanmuuttajien ja suomalaislasten sopeutumista ja maahanmuuttajien kotoutumista.

Kouluissa voidaan periaatteessa varsin vapaasti kehittää keinoja järjestää opetusta niin, että kaikki koululaiset pystyvät opiskelemaan osaamistasonsa mukaisesti.

Yhdessä helsinkiläisessä alakoulussa ongelma on ratkaistu niin, että perinteisistä luokista on luovuttu lähes kokonaan. Oppilaat opiskelevat pienryhmissä, ja näin oppilas, jolla on ongelmia esimerkiksi suomen kielessä, voi opiskella kieltä alimmalla tasolla mutta matematiikkaa vaikka neljännellä tasolla.

Erityisjärjestelyt vaativat paitsi rahaa myös erityistä innokkuutta ja sitoutumista opettajilta.

Helsingissä on jo kouluja, joiden oppilaista 30–40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Maahanmuuttajien kasautuminen samoihin kouluihin johtuu siitä, että kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja maahanmuuttajille tietyistä kaupunginosista.

Pääkaupunkiseudulla pitää ripeästi ryhtyä miettimään keinoja, joilla estetään sen kaltainen kehitys, joka on tapahtunut Tukholman ja Pariisin esikaupunkialueilla. Osa kouluista on leimautunut pelkästään maahanmuuttajien kouluiksi, ja niihin on vaikeata houkutella pätevää työvoimaa.

Maahanmuuttajien asuinalueiden valintaan voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja asuntopolitiikalla. Näitä keinoja on rohjettava käyttää niin, ettei joistain kaupunginosista tehdä pääosin maahanmuuttajien asuinalueita.

Maahanmuuttajien asuttamisella samoille seuduille on merkitystä maahanmuuttajien kotoutumiseen muutenkin kuin vain koulutuksen kautta. Lähiöiden leimautuminen maahanmuuttajien asuinalueiksi on muualla Euroopassa heikentänyt palveluiden kehittymistä näillä alueilla.

Suomessa varsinaisia ongelmalähiöitä ei vielä ole, ja niiden syntyminen voidaan päättäväisellä asuntopolitiikalla estää. Siitä hyötyvät niin maahanmuuttajat kuin kantaväestökin.