Lappeenrannan Uutiset: Feikkiturvapaikan hakijat rötöstelevät

Lappeenrannan Uutiset: Feikkiturvapaikan hakijat rötöstelevät 21.10.2009

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä on havaittu ilmiö turvapaikanhakijoiksi tekeytyvistä. Turvapaikanhakuprosessin väärinkäyttäjät tietävät, ettei omalla kohdalla turvapaikanhakukriteerit täyty.

– Osa erityisesti lähialueilta Euroopasta tulevista käyttää turvapaikanhakuprosessia tarkoituksenaan hyötyä käsittelyajasta, jonka voivat maassa olla, maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo toteaa.

Varkauksia ja murtoja

- Hakijoista polkupyörien ja autojen anastuksiin, liikkeistä varastamiseen ja asuntomurtoihin tai muihin niin sanottuihin massarikoksiin on turvapaikanhakijoista syyllistynyt kolminumeroinen joukko, mutta sen tarkemmin en pysty arvioimaan, johtaja Esko Repo arvioi.

Päätös nopeutuu

Sinänsä rötöstely ei kannata ja rikokset vaikuttavat hakijan saamaan päätökseen.

Henkilö voidaan poistaa maasta ja hän voi saada rikoksiin syyllistymisen perusteella muutaman vuoden maahantulokiellon Schengen-alueelle.

– Kyllähän rikoksilla on vaikutusta meillä samalla tavoin kuin ihan missä tahansa muussa lupahakemuksessa.

– Jos hakijan rikollinen toiminta hänen hakemuksensa käsittelyn aikana aiheuttaa ongelmia, on se perusteltu syy tutkia hänen tapauksensa nopeammin, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo korostaa.

Kaikkia ei voi palauttaa

Kuitenkaan kaikkien lähtömaiden olosuhteisiin ei lain mukaan ihmistä voida palauttaa, vaikka hän olisikin syyllistynyt täällä rikoksiin. Niin sanotusta palautuskiellosta on säädetty Suomen perustuslaissa sekä ulkomaalaislaissa.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä lähes 4 300 henkilöä hakenut turvapaikkaa.

Tällä hetkellä turvapaikkapuhutteluja ja -päätöksiä tehdään hakemuksensa viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta tehneille.

Ulkomaalaisia mukana yhä useammanlaisissa rikoksissa

Ulkomaalaisia tekijöitä on mukana yhä useammissa rikosnimikkeissä. Ulkomaalaisten osallisuus on nykyisin 15 prosenttia, kun vielä 90-luvulla se oli 10 prosenttia.

- Rajarikokset ovat oma lukunsa, sillä niistä useimmissa on ulkomaalaisia mukana. Lappeenrannan käräjäoikeuden päällikkö, laamanni Ilkka Ryynänen luonnehtii.

- Lappeenranta on hyvin tyypillinen keskikokoinen kaupunki, jossa tapahtuu välillä raakoja ja törkeitäkin rikoksia.

Viime aikoina kaupunki on saanut valtakunnallista huomiota raiskausepäillyissä, joissa oli mukana myös ulkomaalaisia.

- Valitettavasti tämäntyyppiset tapaukset eivät ole ainutkertaisia, vaan sellaisiakin sattuu, onneksi vähän.

- Jos Lappeenrannassa tapahtuu nollasta neljään henkirikosta vuodessa, väkivaltaisia seksuaalirikoksia tapahtuu enemmän kuin henkirikoksia.

Suomalaisten ulkomaalaisiin kohdistamat viharikokset ovat yleensä yksittäisiä tekoja. Kahinoiden takana on yleensä jotakin muutakin kuten mustasukkaisuutta tai vanhoja kaunoja.