YLE: Joka kymmenes rakennusalan työntekijä ulkomaalainen

YLE Uutiset: Joka kymmenes rakennusalan työntekijä ulkomaalainen 21.10.2009

Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden mukaan joka kymmenes rakennusalan työntekijä on ulkomaalainen. Rakennusteollisuuden toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan ulkomaisten työntekijöiden suhteellinen osuus lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa vielä entisestään.

Rakennusalalla työskentelee tällä hetkellä noin 160 000 ihmistä, joista 15 000 - 20 000 on kotoisin Suomen ulkopuolelta. Erityisen yleistä ulkomaisen rakennustyövoiman käyttö on Uudellamaalla, jossa noin joka viidennen työntekijän arvioidaan olevan ulkomaalainen.

Työntekijäpuolen edunvalvojan Rakennusliiton mukaan kehitys on sikäli ongelmallinen, että suomalaiset ja esimerkiksi Virosta ja Puolasta tulevat rakennusmiehet eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä ulkomaisille työntekijöille maksetaan usein työehtosopimuksen alle jäävää palkkaa.

Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan ulkomaisen halpatyövoiman käytön yhteydessä rikotaan usein myös lakia jättämällä verot ja sosiaaliturvamaksut maksamatta.

- Ulkomaiset yritykset jättävät varsin hanakasti esimerkiksi vakuutusmaksuja ja työntekijöiden veroja maksamatta. Tämä tuottaa niille selkeän kilpailuedun kotimaisiin yrityksiin verrattuna, Harjuniemi sanoo.

Ammattimies osaa pyytää kunnon palkan

Rakennusalan työnantajapuolta edustavan Rakennusteollisuuden arvioiden mukaan ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2007 ja lisääntyy entisestään vuoteen 2011 mennessä. Rakennusliittoa hiertää asiassa se, että samaan aikaan suomalaisten työllisyystilanne on entistä epävakaammalla pohjalla. Liitto odottaa talvella 2010 alalla olevan 50 000 työtöntä suomalaista.

Alan kriisin on tuntenut omakohtaisesti myös kolmisenkymmentä vuotta rakennusmiehenä työskennellyt Pentti Lahtinen. Vuodenvaihteessa työttömäksi jäänyttä Lahtista harmittaa se, että rakennustöitä annetaan helpommin halvemmille ulkomaalaisille työntekijöille.

- Olen asiasta sikäli katkera, että me olemme ammattimiehiä ja meille pitäisi maksaa sen mukainen palkka. On ammattimiehiä muuallakin ja he osaavat kyllä pyytää oikean palkan, Lahtinen sanoo.

- Ne ketkä tänne tulevat todella halvalla ovat kokemukseni mukaan ammattitaidottomia ja he eivät tuo Suomeen mitään. Ainoa hyvä asia, mitä heistä seuraa on se, että he työllistävät suomalaisia työmiehiä, jotka joutuvat korjailemaan heidän jälkiään, Lahtinen tuhahtaa.

Suomi ei voi suosia kotimaisia työntekijöitä

Rakennusliiton mukaan alan suurimpia ongelmia on alalla rehottava harmaa talous. Myös Rakennusteollisuus haluaa saada harmaan talouden ja siitä osittain aiheutuvan ulkomaisen työvoiman alhaisen hinnan kuriin, mutta muita apuja se ei suomalaiselle rakennusalalle lupaa.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan Suomi ei voi alkaa suosimaan kotimaisia työntekijöitä, sillä se olisi vastoin EU:n säännöksiä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

- Jokainen meistä haluaisi, että ne veromarkat käytettäisiin suomalaisen työvoiman hyväksi. On kuitenkin todettava, että nykyiset pelisäännöt ovat sellaiset, että me emme voi rajata toimenpiteitämme pelkästään suomalaisiin, niin kauan kuin työehtosopimusta noudatetaan, Pipatti toteaa.

- Kolikon toinen puoli on se, että rakennusala toimi viime vuonna ulkomailla noin 15 miljardin euron edestä. Jos me alamme rajoittamaan ulkomaisen työvoiman käyttöä, jota emme edes lain mukaan voi tehdä, niin todennäköisesti siitä tulisi meille huonoja seurauksia esimerkiksi pohjoismaista ja Venäjältä, Pipatti lisää.

Rakennusliittokaan ei halua rajoittaa ulkomaalaisten työskentelyä Suomessa, mutta se toivoo alalle huomattavasti nykyistä tiukempaa valvontaa.

- Suomalaisille työntekijöille perustellaan ulkomaisen työvoiman käyttöä EU:n takaamalla vapaalla kilpailulla. Tilanne on kuitenkin se, että kiinnijäämisen riski ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvistä laittomuuksista on olematon, joten suomalaiset yritykset ja heidän lailliset työntekijänsä jäävät auttamattomasti ilman töitä ja tilalle tulee harmaan talouden yritys, joka on perustettu ulkomaille vain tarjoamaan Suomeen halpoja urakoita, Harjuniemi sanoo.

Rakennusteollisuuden Pipatin mukaan harmaa talous on enemmän kotimaisten kuin ulkomaisten yritysten ongelma.

- Sellaisia yrityksiä, jotka eivät maksa esimerkiksi ennakkopidätyksiä tai muita tarvittavia maksuja löytyy toki ulkomaisten yritysten parista, mutta valitettavasti suurempi osa harmaasta taloudesta on lähtöisin suomalaisista yrityksistä. En lähtisi leimaamaan ulkomaisia yrityksiä tai työntekijöitä, Pipatti sanoo.

YLE Uutiset / Joonas Laitinen