HS: Torien sulkemiset Moskovassa ajavat afgaaneja kohti Suomea

Helsingin Sanomat: Torien sulkemiset Moskovassa ajavat afgaaneja kohti Suomea 18.10.2009

"Emme nähneet eläimiä, mutta jälkiä näimme. Siellä on kuulemma karhuja."

Afganistanilainen Abdullah Haidary muistelee viime huhtikuun päivää, jolloin hän ja kolme hänen maanmiestään kuljeskelivat jossain Venäjän rajavyöhykkeellä. Karjalan metsät olivat outo paikka afgaanille.

Kompassin ja kartan kanssa liikkuneet miehet olivat saaneet summittaisia ohjeita. Tiedossa oli paikka, josta rajalle olisi matkaa 12 kilometriä.

Haidaryn määränpää oli Suomi.

Maastorajan yli on tullut tänä vuonna luvatta Kaakkois-Suomeen 21 afganistanilaista. Vielä useampi on yrittänyt: Venäjän rajavyöhykkeellä on pysäytetty liki 200 Suomeen pyrkinyttä afgaania.

Tätä nykyä Haidary ja toinen afgaani Hadi Mohammad asuvat Punkaharjulla, jossa he opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria Itä-Karjalan kansanopistossa. He ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa.

Miesten kertoma tarina on turvaa hakeville afgaaneille tyypillinen: Elämästä Afganistanissa tuli liian vaarallista, toimeentulo Moskovassa loppui, ja suunnaksi otettiin Suomi.

Haidary kertoo olevansa 32-vuotias ja työskennelleensä Ghaznin kaupungissa Keski-Afganistanissa tyttökoulun rehtorina. Nimettömässä on sormus, hiuksissa on häivähdys harmaata.

Hän ei uskonut olevansa enää turvassa, koska tyttökoulut eivät ole talebanien suosiossa ja koska hän oli tehnyt yhteistyötä alueella olevien yhdysvaltalaisjoukkojen kanssa.

Tutut afgaanit lupailivat työtä Moskovassa. Kotiin jäivät odottamaan vaimo ja kaksi poikaa.

Samoihin aikoihin Moskovaan oli jälleen päätynyt myös Hadi Mohammad. Hän oli jo kertaalleen lähtenyt Venäjältä, mutta vaikeudet kotiseudulla Wardakissa saivat hänet palaamaan työhön Moskovaan.

Mohammadin mukaan elämä oli hankalaa, sillä afgaanien suosimia toreja oli suljettu ja viranomaisia piti vältellä.

"Jos poliisi olisi ottanut minut kiinni, minut olisi käännytetty, koska minulla ei ollut oleskelulupaa", hän sanoo.

Mohammad kertoo, että maaliskuussa hän ja kaksi muuta afgaania tulivat Pietariin, matkustivat taksilla tunnin pari kohti Suomea ja jäivät autosta. Pakkasyönä miehet marssivat metsissä, kunnes olivat Suomen puolella.

"Etsimme tunnin verran rajavartijoita. Tarvitsimme apua, koska kaveri oli loukannut jalkansa. Ja meillä oli hirveä nälkä."

Myös Haidary oli saanut Moskovassa huomata, että lupaukset työstä eivät toteutuneet.

Neljässä kuukaudessa säästöt olivat menneet. Hän päätti lähteä Suomeen, koska se oli helpoin reitti Eurooppaan.

"En huomannut, kun menimme rajasta yli. Vasta autojen rekistereistä ja kylteistä huomasimme, että olimme Suomessa."

Rajavartiolaitoksen mukaan on viitteitä, että afgaanien yritykset Suomeen ovat organisoituja. Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan Pasi Kostamovaaran mukaan vaikuttaa siltä, että Suomi on saanut hyvän maineen afgaaniyhteisössä.

Miehet kiistävät, että heidän matkansa olisi järjestetty. He kertovat vain saaneensa vinkkejä afgaaneilta, jotka olivat käyneet yrittämässä Suomeen ja jääneet kiinni Venäjän puolella.

"He sanoivat, että rajan yli on mahdollista päästä ja että heillä on vain käynyt huono tuuri", Haidary kertoo.

Kuten Mohammad, Haidary toivoo voivansa saada Suomesta koulutusta sekä töitä. Hän toivoo myös, että miehen perhe voisi tulla maahan. "Jos Afganistanissa olisi rauha, en olisi edes ajatellut Suomea."