HS: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja: Ruotsin vaihtoehdoksi otettava venäjä

Helsingin Sanomat: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja: Ruotsin vaihtoehdoksi otettava venäjä 18.10.2009

Venäjän kielen asemaa Suomen kouluissa on parannettava kilpailukyvyn vuoksi, kirjoittaa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa.

Hyttinen toteaa, että venäläisille matkailijoille tehdyn kyselyn mukaan suurin yksittäinen rajoite Suomeen kohdistuvan matkailun lisäämiseksi on venäjänkielisten palvelujen puute. Vastaavasti suomalaisten yritysten Venäjällä kokemat vastoinkäymiset selittyvät ainakin osaksi puutteellisella kielen ja kulttuurin ymmärtämisellä.

"Portti Venäjälle on ruosteessa ja ikkuna huurussa. Harvempi kuin joka 50. suomalainen osaa edes jollain lailla venäjää. Erityisen hämmentävää on, että tilanne ei ole paranemaan päin – päinvastoin."

Hyttinen nostaa esiin tilastotietoja, joiden mukaan ylioppilaskokeissa venäjän kirjoittaneiden määrä on puolittunut 25 vuodessa 2 000:sta vajaaseen tuhanteen. Suuri osa venäjän osaajista alkaakin olla pian jäämässä pois työelämästä, eikä uusia kasva tilalle.

"Käännämmekö selkämme niille kaikille kaupallisille ja kulttuurisille mahdollisuuksille, joita 140 miljoonan asukkaan Venäjä meille tarjottimella ojentaa?", hän kysyy.

Hyttinen kirjoittaa, että tämän päivän tosiasioiden ja tulevien näkymien valossa ilmiselvä johtopäätös on, että venäjän asemaa kouluopetuksessamme on kohennettava. Ylimääräisenä valinnaisena kielenä opiskeltava venäjä kun ei näytä Suomen nuorisoamme kiinnostavan – tai ehkä enemmän on kysymys menneisyyden juoksuhautoihin jumiutuneista vanhemmista ja päättäjistä.

"Venäjän osaamisen olennainen kohentuminen toteutuu vain sitä kautta, että nuorille tarjotaan valinnanvapautta pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä: peruskoulun 7. luokalta alkaen niin sanotuksi B1-kieleksi tulisi voida valita joko ruotsi tai venäjä. Vaikka ruotsi ei enää kuulukaan ylioppilaskirjoitusten pakollisiin aineisiin, on sen asema Suomessa edelleen vahva ja lailla säädetty. Perustelut, jotka kenties ammoin ovat olleet hyviä, eivät enää vastaa todellisuutta ja tarpeita. Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ruotsin kielellä ei ole sen kaltaista strategista merkitystä kuin venäjällä."

Hyttisen mukaan valtaosassa Suomen kuntia venäjä on jo nyt puhutumpi kieli kuin ruotsi. Käytännössä Kotka–Pori–Seinäjoki–Oulu-linjan itäpuolella tarvitaan päivittäin venäjän taitoa aivan tavallisissa palveluammateissa; ruotsia sitä vastoin ei käytännössä lainkaan.

"Venäjän kielen osaamisen kasvun tiellä on tanakka kaksisalpainen tunnelukko, jonka toisena kapulana on isiemme perintönä saadut asenteet venäläisyyttä kohtaan ja toisena ruotsin kieleen liittyvät lataukset. Maailman muuttuessa myös säädöksiä pitää voida ennakkoluulottomasti päivittää.