Nelonen: Sinnemäki: Kielitaito ei saisi olla este työhön

Nelonen/STT: Sinnemäki: Kielitaito ei saisi olla este työhön 20.10.2009
Iltalehti: Sinnemäki: Ulkomaalaisilta vaaditaan liian hyvää kielitaitoa

Maisteriksi tähtäävä ei aio jäädä Suomeen

Ulkomaisilta työntekijöiltä vaaditaan liian hyvää suomen kielen taitoa, sanoo työministeri Anni Sinnemäki (vihr.).

Sinnemäen mielestä suomalaisyritysten pitäisi hyväksyä, että ihmiset voivat työskennellä Suomessa, vaikka he eivät osaisi suomea eikä ruotsia. Hän myös tahtoisi helpottaa ulkomaalaisten työntekijöiden perheiden asettumista Suomeen.

Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita. Heidän on kuitenkin valmistuttuaan vaikea löytää työtä Suomesta.


________________________________________

- Suomalaisyritysten ja julkisen sektorin pitäisi hyväksyä se, että ihmiset voivat työskennellä Suomessa, vaikka he eivät osaisi suomea eivätkä ruotsia.

Sinnemäki uskoo, että liian tiukat kielivaatimukset ovat antaneet hyvän syyn jättää ihmisiä syrjään.

- Totta kai suomea kannattaa alkaa opiskella, jos tänne päättää jäädä pysyvästi. Jos Suomeen tahtoo tulla työskentelemään, englannin ja omaan työhön liittyvän sanaston pitäisi riittää.

Sinnemäen mielestä ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia harjoittelupaikkoihin pitäisi parantaa.

- Kaikki eivät juurru Suomeen opiskeluaikana, mutta varsinkin ne, jotka ovat löytäneet harjoittelupaikan, jäävät helpommin. Luulen, että ongelma on tunnistettu, ja opetusministeriössä asiaan aiotaan käsittääkseni tarttua.

Sinnemäki tahtoisi myös helpottaa ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoiden ja perheiden asettumista Suomeen. Lisäksi hän kiinnittäisi huomiota ympäristön suunnitteluun ja kulttuuripolitiikkaan.

- Meidän pitäisi miettiä, miltä ympäristö tuntuu, ovatko kaupungit avoimia ja onko niissä tapahtumia. Ulkomaalaiselta puuttuu kaupungissa usein perheverkosto ja silloin on tärkeää, että kaupungeissa tapahtuu ja voi tavata ihmisiä.

Sinnemäki puhui ulkomaalaisten työllistymisestä Amerikkalaisen kauppakamarin tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.


_________________________________________


Suomessa koulutetaan tuhansia ulkomaalaisia, mutta heitä ei oteta töihin.

Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita. Esimerkiksi viime vuonna suomalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli yli 12 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Harva heistä kuitenkaan jää Suomeen.

- Aion suorittaa maisterin tutkinnon, mutta en aio tehdä sitä Suomessa, koska työn löytäminen täällä on niin vaikeaa, sanoo 24-vuotias Donna Owindi.

Owindin mukaan syy on selvä.

- Suomen kieli. Ja vaikka osaisit suomea, sinulle sanotaan, että et osaa tarpeeksi hyvin. On hassua, että suomea vaaditaan myös kansainvälisissä yrityksissä, jotka työskentelevät hyvin vähän suomalaisten kanssa.

Opiskelutovereiden kokemukset ovat samanlaisia. Owindi on itse kotoisin Keniasta ja puoliksi suomalainen.

- Kerran työpaikkaa hakiessani minulle sanottiin, että paikka on tarkoitettu suomen kieltä puhuville suomalaisille, vaikka työnantaja ei edes soittanut minulle. Hän vain oletti, etten osaa suomea. Se oli todella epäreilua. Koulussammekin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa.

Harjoittelupaikat kiven alla

Owindi opiskelee viimeistä vuotta Haaga-Helia Business School -ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Owindi kertoo olleensa onnekas, sillä hän sai tutkintoon kuuluvan harjoittelupaikan viime vuonna logistiikka-alalta.

- Sain sen kaverini kautta. En ole kuullut, että kukaan saisi harjoittelupaikkaa pelkästään hakemusten perusteella. Eräs tyttö valmistui koulustamme, mutta ei saanut papereita ulos, koska jäi ilman harjoittelupaikkaa. Se on aika surullista.

Asenteet kuitenkin vaihtelevat. Owindi muistuttaa, että on olemassa myös yrityksiä, jotka selvästi tahtovat kansainvälistyä.

- Joskus ihmiset taas ovat ensin uteliaita, mutta kun sellainen vaihe on mennyt ohi, he eivät enää halua olla tekemisissä. Miten voi edes opetella suomea paremmin, jos ei päästetä osaksi yhteiskuntaa?

Owindi toivoo suomalaisilta enemmän avomielisyyttä. Kielitaidon lisäksi työkulttuurissa on muitakin haasteita.

- Suomalaiset eivät osaa small talkia. Jos menen töihin ja kysyn miten viikonloppu meni, saatetaan vastata vain, että siinähän se meni. Jos kysyy, mitä perheelle kuuluu, ihmiset luulevat, että haluan jotain.

Englanti yhdistää?

Owindi kertoo, että monet opiskelijat tahtovat lähteä valmistuttuaan englanninkielisiin maihin, koska niitä pidetään kansainvälisempinä.

- Itse tahtoisin ehkä Uuteen-Seelantiin. Olen asunut täällä kolme vuotta, ja osaan suomea. Minulla ei ole kuitenkaan suomalaisia kavereita, vaan he ovat joko puolisuomalaisia tai ulkomaalaisia. Jos en voi sopeutua Suomessa, vaikka osaan kieltä, niin missä sitten?

Suomea on kehuttu helpoksi maaksi ulkomaalaiselle, koska täällä osataan hyvin englantia.

- Helsingin alueella kaikki tahtovat puhua englantia, mutta jos ulkomaalainen puhuu suomea, ihmiset turhautuvat. Mielestäni on hassua, että kun isäni asui Suomessa 60-luvulla, hän työskenteli pankissa ja opetteli suomea. Ulkomaalaisia ei ollut montaa, mutta miksi heidät silloin hyväksyttiin? Silloin kukaan ei edes puhunut englantia.