Turun Sanomat: Lakimuutoksella vastaanottokeskusten ruuhkien kimppuun

Turun Sanomat/STT: Lakimuutoksella vastaanottokeskusten ruuhkien kimppuun 30.10.2009

Turun Sanomat: Turvapaikanhakijoita jouduttu säilyttämään poliisivankiloissa

MTV3: Vastaanottokeskusten ruuhkia halutaan purkaa lailla

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ruuhkaa aiotaan helpottaa häätämällä keskuksista ne EU-maiden kansalaiset, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Turun Sanomien mukaan apua voi tulla vireillä olevasta lakimuutoksesta, joka saattaa lyhentää kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden oleskeluaikoja vastaanottokeskuksissa.

Nykylain mukaan kielteisen päätöksen saaneet saavat asua keskuksissa siihen saakka, kunnes poistuvat maasta. EU:n ulkopuolelta tulevat hakijat, joiden hakemukset on ratkaistu nopeutetussa menettelyssä, voidaan käännyttää maasta viikon sisällä. EU-kansalaisen voi taas poistaa maasta vasta kuukauden kuluttua.

Tähän asti EU-maista tulevat ovat viettäneet tuon ajan vastaanottokeskuksissa ja saaneet toimeentulotukea. Viranomaiset pelkäävät tämän houkuttelevan maahan väkeä juuri etuuksien toivossa.

Vastaanottokeskusten ruuhkat alkoivat pahentua kesällä 2008. Viime kesästä alkaen asukkaiden joukossa on ollut paljon Romanian ja Bulgarian romaneja.
____________________________________

Ministeriö haikailee Suomeen toista säilöönottoyksikköä


Sisäministeriö kaipaa Suomeen toista turvapaikanhakijoiden säilöönottoyksikköä Helsingissä sijaitsevan Metsälän yksikön lisäksi. Henkilö voidaan sijoittaa vastaanottokeskuksen sijaan säilöönottoyksikköön odottamaan karkotusta tai esimerkiksi silloin, jos tämän henkilöllisyys on epäselvä tai tämän epäillään piileskelevän viranomaisia.

– Tarvetta toiselle yksikölle on, koska turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut ja näyttää kasvavan edelleen tänä vuonna. Metsälän yksikkö on hyvin täynnä. Asiasta on keskusteltu ministeriön johtoelimissä, kertoo tulosalueen johtaja Arja Kekkonen sisäministeriöstä.

Yliasutuksen lisäksi uusi yksikkö tarvittaisiin maantieteellisten syiden vuoksi. Uusina sijoituspaikkoina ovat keskusteluissa nousseet esiin Itä- ja Pohjois-Suomi.

– Poliisin resurssit kuljettaa henkilöitä Pohjois- tai Itä-Suomesta Helsinkiin ovat rajalliset. Tämä puoltaa sitä, että toinen keskus olisi muualla kuin Helsingissä, Kekkonen sanoo.

Hänen mukaansa turvapaikanhakijoita on jouduttu tilapulan ja pitkien kuljetusmatkojen vuoksi säilyttämään jopa poliisivankiloissa. Asiaan on puuttunut myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea.

Ministeriö ei taantuman vuoksi kuitenkaan elättele toiveita uuden yksikön nopeasta perustamisesta.

– Kyse on jälleen kerran rahasta. Hanke on kuitenkin vireillä, vaikka emme ole lähteneet viemään sitä budjettiasiana eteenpäin, Kekkonen toteaa.

Tiloista pulaa myös vastaanottokeskuksissa

Tilapula vaivaa säilöönottoyksikön lisäksi vastaanottokeskuksia. Apua voi tulla vireillä olevasta lakimuutoksesta, joka saattaa lyhentää EU-maista tulevien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden oleskeluaikoja vastaanottokeskuksissa.

Nykylain mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet hakijat saavat asua keskuksissa siihen saakka, kunnes poistuvat maasta. Jos hakija ei lähde vapaaehtoisesti, EU-kansalaisen käännytys voidaan panna toimeen vasta kuukauden kuluttua päätöksestä. Sen sijaan sellaiset EU:n ulkopuolelta tulevat hakijat, joiden hakemukset on ratkaistu nopeutetussa menettelyssä, voidaan poistaa maasta viimeistään viikon kuluttua.

– Poliittista painetta on siihen, että asia täytyy selvittää. Vastaanottokeskusten paikkoja menee nyt sellaisille henkilöille, joiden turvapaikkahakemuksilla ei ole mahdollisuus menestyä. Voimassa olevia lakeja säädettäessä ei osattu ajatella EU-kansalaisia turvapaikanhakijoina, kertoo turvapaikanhakijoiden vastaanottolakia valmisteleva ylitarkastaja Sanna Sutter sisäministeriöstä.

Sutterin mukaan alustavana ajatuksena on, että oleskeluajan päätyttyä keskuksessa kielteisen päätöksen saaneen hakijan pitäisi hankkia ja kustantaa majoituksena itse ennen poistumista maasta.

Toimeentulotuesta osa ruokana

Keskukset alkoivat ruuhkautua kesällä 2008. Viime kesästä alkaen asukkaiden joukossa on Sutterin mukaan ollut paljon Romanian ja Bulgarian romaneja.

– Pitempi vastaanottokeskuksessa oleskeluaika, jonka aikana saa myös toimeentulotukea, voi olla vetotekijä Suomeen, Sutter pohtii.

Parhaillaan on käynnissä myös turvapaikanhakijoiden toimeentuloturvaan liittyvä selvitystyö, jonka on määrä valmistua marras-joulukuussa. Työryhmä selvittää, voitaisiinko osa toimeentulotuesta maksaa esimerkiksi ruoka-apuna. Tarkoituksena on selvittää, vetääkö Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä maahan ihmisiä, joilla ei ole todellista tarvetta turvapaikalle.

JUSSI ORELL
_______________________________________

MTV3: Vastaanottokeskusten ruuhkia halutaan purkaa lailla

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ruuhkaa aiotaan helpottaa häätämällä keskuksista ne EU-maiden kansalaiset, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turun Sanomat kertoo, että nykylain mukaan kaikki voivat oleskella keskuksissa, kunnes poistuvat maasta. EU:n ulkopuolelta tulevat hakijat, joiden hakemukset on ratkaistu nopeutetussa menettelyssä, voidaan käännyttää maasta viikon sisällä. EU-kansalaisen voi poistaa maasta vasta kuukauden kuluttua.

Tähän asti EU-maista tulevat ovat viettäneet tuon ajan vastaanottokeskuksissa ja saaneet toimeentulotukea. Viranomaiset pelkäävät tämän houkuttelevan maahan väkeä juuri etuuksien toivossa.

– Vastaanottokeskusten paikkoja menee nyt sellaisille henkilöille, joiden turvapaikkahakemuksilla ei ole mahdollisuus menestyä, toteaa turvapaikanhakijoiden vastaanottolakia valmisteleva ylitarkastaja Sanna Sutter sisäministeriöstä.

Vastatoimista ei ole vielä päätöksiä.

– Poliittista painetta on siihen, että asia täytyy selvittää, Sutter sanoo.

Hän korostaa, että tarkoituksena ei ole nopeuttaa EU-kansalaisten käännyttämistä, vaan ainoastaan lyhentää oleskeluaikaa keskuksissa. Mihin keskuksista häädettävät sitten päätyvät, jää arvailujen varaan.

Keskusten ruuhkat alkoivat pahentua kesällä 2008.

Viime kesästä alkaen asukkaiden joukossa on ollut paljon Romanian ja Bulgarian romaneja.

Sisäministeriön työryhmä kerää tietoja keskusten tilanteesta muun muassa henkilökunnan haastatteluin, jotka käynnistyivät SPR:n vastaanottokeskuksesta Turusta.