Karjalainen: Veikko Huotari: Kuka majoittaisi mustan miehen

Karjalainen: Veikko Huotari: Kuka majoittaisi mustan miehen 24.10.2009

Olen viime päivät miettinyt, olenko hieman poikkeava tapaus. En ole riehunut puukon kanssa Lieksan raitilla, vaikka vähän ulkomaalaisen näköiset ihmiset kuulemma muualla tekevät niin.

Valtuutettujen maanantaisen puukkohippakeskustelun jälkeen olen hartaasti toivonut, että Lieksan vastaanottokeskusasiassa alettaisiin puhua asiaa eikä nojauduttaisi vain Hevosmiesten tietotoimiston omalla tavallaan luotettaviin huhuihin siitä, minkä väriset ihmiset ovat heiluneet puukon kanssa ja missä.

Seuraavaksi tuon rakentavan väittelyn aiheen lienee se, kuka on rasisti ja kuka ei. Tuon väittelyn sijaan nyt on aika pohtia, onko Lieksassa aidosti edellytyksiä turvapaikanhakijoiden majoittamiseen ja myöhemmin mahdollisuuksia ottaa kuntalaisiksi 40-50 pakolaista vuosittain.

Taloudelliselta puolelta kuvio on selvä: valtio maksaa vastaanottokeskusaikaiset kulut. Jos ja kun se tarvitsee palveluja myös keskuksen ulkopuolelta, se maksaa niistä. Jos kaupunki ei pysty näitä palveluja tarjoamaan, lienee se alueen yksityis- ja keikkalääkäreille varsin iloinen uutinen. Nuo ulkopuoliset palvelut eivät ole Viekijärven mummolta pois.

Aikaisemmin perustetun, aluksi 150-paikkaisen Kristiinankaupungin vastaanottokeskuksen on laskettu jättävän kuntaa yli 800 000 euroa vuodessa. Kaupungin hallintopäällikön Dan-Anders Sjöqvistin mukaan työllistävä vaikutus on merkittävä pienessä kunnassa, eikä poliisille tai terveyskeskuksen ensiavulle ole koitunut merkittävää harmia turvapaikanhakijoista. Tuo summa ei tekisi pahaa Lieksankaan elinkeinoelämälle.

On selvää, että kuntalaisiksi otettavista pakolaisista tulee kustannuksia Lieksan kaupungille, kun valtion heistä maksama korvaus noin kolmen vuoden jälkeen päättyy. Kustannuksiahan meistä kaikista kuntalaisista koituu. Kaupungeille maksettaviin korvauksiin kaivattaisiin korotuksia.

Nuo kulut voi tosin nähdä myös elinkeinopoliittisina toimina. Jos Lieksaan olisi teollisuuden kautta tulossa 20 uutta työpaikkaa, kaupunki olisi valmis tilainvestointeihin ja erilaisiin rahoitusjärjestelyihin. Miksi rahaa ei nyt käytettäisi?

Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan tuntuvat Lieksassa olevan poikkeuksellisen vahvat. Ulkomaalaisten määrä on jäänyt pieneksi, eikä Lieksaan ole syntynyt kulttuuria kohdata ulkomaalaisia katukuvassa. Kuhmon tai Keski-Karjalan kaltaista venäläisvähemmistöä ei Lieksassa juuri ole.

Olen omakohtaisestikin saanut huomata, että järkevät ihmiset eivät lopulta usko mihinkään ulkopuolelta kuultuun huuhaahan, vaan omiin kokemuksiinsa. Siksi väitän, että kun Lieksassakin maahanmuuttajien kanssa päästään sinuiksi, ei ihonvärillä tai kansalaisuudellakaan enää ole niin väliä. Näin kävi aikanaan venäläisten muuttaessa rajakuntiin.

Pitäisikö Lieksaan perustaa tuo kaavailtu vastaanottokeskus? Lyhyesti: pitäisi. Onhan se nyt surullista, jos valtio tarjoaa työpaikkoja Lieksan kaltaiseen kaupunkiin oikein kultalautasella, eikä niitä oteta vastaan käytännössä pelkän ennakkoluuloisuuden vuoksi. Tässä asiassa ei taida lopulta olla kyse rahasta, vaan rakkaudesta.