Aamulehti: Arkkipiispa Leo: "Uskontotieto on osasyy Ruotsin mellakoihin"

Aamulehti: "Uskontotieto on osasyy Ruotsin mellakoihin" 20.10.2009
YLE: Suomen suurimmat kirkkokunnat korostavat koulun uskonnonopetuksen tärkeyttä 21.10.2009

Uskontojen edustajat: Uskonnonopetus hyvä perusta monikulttuuriselle yhteiskunnalle

Hengellisten johtajien mielestä uskonnonopetuksesta luopuminen voi aiheuttaa suvaitsemattomuutta

Ruotsista ei aina kannata ottaa esimerkkiä, uskoo arkkipiispa Leo. Ortodoksisen kirkon isän mielestä uskonnonopetuksen korvaaminen uskontotiedolla on johtanut länsinaapurissa vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

- Uskonnon opetuksesta luopuminen on osasyy siellä roihahtaneisiin rasistisiin nuorisomellakoihin, arkkipiispa uskoo.

Leon mielestä Ruotsissa näkyy, kuinka hatarat tiedot omasta uskonnosta johtavat juurettomuuden tunteeseen ja henkiseen pahoinvointiin.

Arkkipiispa puhui tiistaina Helsingissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Ortodoksien, evankelisluterilaisten ja muslimien mielipiteitä avanneiden alustajien puheita täydensi Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

- Esimerkiksi ruotsalaiset sosiaalityöntekijät ovat kertoneet minulle olevansa religionsblinda, uskontosokeita, Huttunen sanoo.

He sanovat olevansa vaikeuksissa muista kulttuureista tulevien asiakkaidensa kanssa, koska eivät ymmärrä heidän ajatusmaailmaansa.

- Neuvostoliitossa uskonnon opettaminen kiellettiin 70 vuodeksi. Yksi seuraus oli ihmiskauppa, kun entisten neuvostomaiden asukkaat eivät aina tiedä edes omaa ihmisarvoaan, Huttunen vertaa.

Ainakin opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on ollut valmis pohtimaan kaikille yhteistä uskontotietoa. Oppiaine kertoisi tasaveroisesti useista eri uskontokunnista.

Riittävästi tietoa kaikista katsomuksista

"Laitan lapseni elämänkatsomustietoon, jotta hän saa tietää kaikista eri uskonnoista", sanoi eräs äiti alakoulun aulassa. Kommentin kuuli Helsingin yliopistossa tulevia teologeja opettava Jyri Komulainen, kun hän talutti omaa ekaluokkalaistaan samassa jonossa.

Komulaisen mielestä olennaisinta keskustelussa on se, että maailmalla matkaava ihminen saa riittävästi tietoa eri uskonnoista. Esimerkiksi elämänkatsomustiedon kohdalla opetussuunnitelmassa ei mainita nimeltä yhtään ainutta uskontokuntaa nimeltä.

- Ei ole olemassa kaikille yhteistä eettistä perinnettä tai filosofiaa, jonka avulla ihminen voisi ymmärtää kaikkia kulttuureja, Komulainen sanoo.

Ortodoksiseen uskonnonopetukseen osallistuva Joonas Viljakaisen mielestä uskonto on taustalla kaikissa oppiaineissa historiaa ja yhteiskuntaoppia myöten.

- Oikeastaan koko lukion ainut maailmaa avartava kurssi on neljäs uskonnonkurssi, nimeltään maailman uskonnot.

Keskustelutilaisuuden järjesti Suomen ekumeeninen neuvosto yhdessä Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa.

Kuvateksti:
Arkkipiispa Leon mielestä uskonnonopetuksen korvaaminen uskontotiedolla on johtanut Ruotsissa vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

_____________________________________________

YLE: Suomen suurimmat kirkkokunnat korostavat koulun uskonnonopetuksen tärkeyttä

Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä Suomen Islamilaisen Neuvoston edustajien mukaan uskonnonopetus luo hyvän perustan monikulttuuriselle yhteiskunnalle.

Kirkkokuntien edustajat painottavat, että koulun tehtävänä on auttaa oppilasta ymmärtämään uskonnon merkitys ja eri uskontojen moninaisuus. Sen koetaan auttavan myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Luterilaisen kirkon arkkipiispan Jukka Paarman mielestä kouluissa on hyvä olla eri uskontojen opetusta.

- Uskontohan on asia, jo perehdyttäminen edellyttää jotakin muutakin kuin kiikarilla ulkopuolelta katsomista. Jotenkin sen ymmärtäminen ja siihen omaan uskontoon kasvaminen on mielestäni yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää, että saisimme tasapainoisia, avarakatseisia, uskontokuntia tuntevia nuoria ja aikuisia yhteiskuntaamme, kertoo Paarma.

Paarma kertoo, että kaikki kirkkokunnat ja uskontokunnat ovat yhdessä olleet sitä mieltä, että on parempi niin, että kukin saa uskontovapauslain mukaisesti oman uskontonsa mukaista opetusta.

______________________________________________


Globalisaatio asettaa koulujen uskonnonopetuksen entistä tärkeämpään asemaan.

Tätä mieltä olivat luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtaja, lääkäri Anas Hajjar Kirkon tiedotuskeskuksen ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston järjestämällä media-aamiaisella Helsingissä tällä viikolla.

Anas Hajjar sanoi, että ilman kuntien järjestämää uskonnonopetusta monet yhdyskuntiin rekisteröimättömät muslimilapset jäisivät vaille kunnollista uskonnonopetusta. Muslimeja on kaikkiaan Suomessa noin 40 000. Heistä vain noin 5000 kuuluu rekisteröityihin muslimiyhdyskuntiin.

"Koulujen uskonnonopetus mahdollistaa sen, että lapsi voi säilyttää uskontonsa, kulttuurinsa ja arvonsa. Kouluihin tarvitaan uskonnonopettajia, joilla on tietoa, pedagogisia taitoja ja uskoa", painotti Hajjar.

Kouluasiainsihteeri Markku Holma luterilaisen kirkon Kirkkohallituksesta täydensi, että opettajan pätevyys ratkaisee uskonnonopetuksen tason. Opettajan ei tarvitse kuulua opettamansa uskonnon uskontokuntaan, mutta uskonnon tunteminen lähemmin vahvistaa opettajan ammatillista uskottavuutta ja sitoutumista.

"Tuskin kovin moni jaksaa opettaa edes rahasta sellaista, mihin ei usko", Holma muotoili.

Uskonnonopetuksesta apua maahanmuuttajien kotouttamiseen

Koulun tehtävänä on auttaa oppilasta ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia paikallisissa, kansallisissa ja globaaleissa yhteisöissä. Arkkipiispa Leo korosti uskonnonopetuksen merkitystä suvaitsevaisuuskasvatuksessa sekä maahanmuuttajien kotouttamisessa.

"Karjalaisena ymmärrän hyvin, miten tärkeää on omien juuriensa säilyttäminen vieraalla kulttuurimaaperällä. Kun tuntee omat juurensa, on helpompi ymmärtää toisiakin."

Myös Islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Hajjarin mukaan esimerkiksi islamin opetussuunnitelmien pitää tukea muslimilasten sopeutumista suomalaiseen elämään.

Uskontojen tunteminen on välttämätöntä maailmanpolitiikassa

Uskonnonopetuksen asiantuntijat alleviivasivat, että uskontojen rooli vahvistuu koko ajan maailmanpolitiikassa sekä konfliktien hallinnassa ja ratkaisussa. Kouluihin toivotaan enemmän uskontodialogia, joka ei sulkisi pois mitään uskonto- tai kulttuuriperinnettä.

Arkkipiispa Jukka Paarman mukaan uskontojen vastakkainasettelun aika on ohi.

"Eri uskontojen tuleminen mukaan keskusteluun ja yhteiskuntaamme on yksi keskeisimpiä argumentteja, miksi uskonnonopetusta tarvitaan. On vaikea kuvitella uskonnollisesti lukutaidotonta liikemiestä tai poliitikkoa, joka voisi pärjätä monikulttuurisessa maailmassamme."