tiistai 13. lokakuuta 2009

Uusi Suomi: Suomi koetaan rasistiseksi – maahanmuuttajat haluavat muualle

Uusi Suomi/STT: Suomi koetaan rasistiseksi – maahanmuuttajat haluavat muualle 13.10.2009
Taloudellinen tiedotustoimisto: Maahanmuuttajanuorten kynnys muuttaa Suomesta on matala
Tutkimuksen kooste (pdf)

Moni maahanmuuttajanuori muuttaisi mielellään pois Suomesta.

Tuoreen haastattelututkimuksen mukaan nuoret kokevat Suomen rasistiseksi ja ennakkoluuloiseksi maaksi. Somalitaustaiset nuoret arvelevat, että heillä ei ole yhtä hyviä uramahdollisuuksia kuin valtaväestöllä. Venäläis- ja virolaistaustaiset taas uskovat usein mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla.

Muualle muuttaminen tuntuu nuorista helpolta, sillä he osaavat monia kieliä ja tuntevat monia kulttuureja. Heillä on myös sukulaisia ja ystäviä eri puolilla maailmaa. Joillekin Somaliassa syntyneille nuorille olisi tärkeää asua muslimimaassa, ja he haaveilevat paluusta synnyinmaahansa.

Tutkimuksessa haastateltiin 15–21-vuotiaita virolais-, venäläis- ja somalitaustaisia nuoria sekä vertailukohdaksi kantasuomalaisia nuoria. Henkilökohtaisiin haastatteluihin ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 55 nuorta.

_____________________

YLE Uutiset: Maahanmuuttajanuorilla matala kynnys muuttaa muualle

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein matala kynnys muuttaa Suomesta muualle, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Nuorten valmiuksia muuttaa ulkomaille parantavat kansainvälisyys, kielitaitoisuus ja verkostot. Kynnystä puolestaan madaltaa Suomessa koettu rasismi ja ennakkoluuloisuus.

Taloudellisen tiedotustoimiston, SEK PRO Oy:n ja 15/30 Researchin tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutuminen Suomeen on pitkä prosessi ja nuorten tulevaisuudenhaaveisiin ei välttämättä liity Suomeen jääminen.

Tutkimuksessa haastatellut venäläis-, virolais- ja somalialaistaustaiset nuoret eivät useimmiten koe olevansa "suomalaisia nuoria", vaikka olisivat asuneet Suomessa suurimman osan elämästään ja heillä olisi Suomen kansalaisuus.

Sen sijaan heillä on vahva oma kulttuurinen identiteetti ja tärkeää on se, mistä on kotoisin. Nuoret kertoivat olevansa virolaisia, venäläisiä ja somaleita, ja ylpeitä siitä.

Kaikille maahanmuuttajanuorille Suomi ei ole helppo elinympäristö. Julkiset rakenteet nähdään hyvin tasa-arvoisina, mutta keskeinen ongelma on ennakkoluuloisuus ja rasismi. Useimmiten haastatellut kokevat kohtaavansa rasismia ja ennakkoluuloisuutta vanhempien ihmisten sekä humalaisten, mutta myös median taholta.

Erityisesti rasismia kokevat somalitaustaiset nuoret. Virolaistaustaiset sen sijaan kokevat olevansa monessa suhteessa hyvin samankaltaisia kuin suomalaiset, ja heidän on vaikea tunnistaa virolaisen ja suomalaisen kulttuurin eroja. Virolaistaustaisten nuorten ystäväpiirissä oli myös muita useammin suomalaisia nuoria.

Työelämää koskevat toiveet ja haaveet ovat maahanmuuttajataustaisilla nuorilla samankalaitaisia kuin suomalaisilla. Tärkeänä pidetään koulutusta vastaavan työn saamista, työn mielekkyyttä ja mahdollisuutta toteuttaa itseään sekä hyvää työilmapiiriä ja työyhteisöä. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein korkea motivaatio kouluttautua. He ovat usein myös hyvin kielitaitoisia ja heillä on laajoja kansainvälisiä sosiaalisia verkostoja, tutkimuksessa todetaan.

Virolais- ja venäläisnuoret uskovat usein omiin mahdollisuuksiinsa Suomen työmarkkinoilla. Maahanmuuttajatausta voidaan kokea myös vahvuudeksi työelämässä. Sen sijaan somalitaustaiset nuoret kokevat olevansa taustansa takia epätasa-arvoisessa asemassa.

Muualle muuttaminen monen haaveissa

Tutkimuksessa haastatelluilla nuorilla näyttää tutkimuksen mukaan olevan verraten pieni kynnys muuttaa pois Suomesta. Tähän vaikuttaa Suomeen kotoutumisen ja juurtumisen kesto sekä rasismi, mutta myös nuorten kansainvälisyys, halua matkustaa ja kokea maailmaa sekä kehittää itseään.

Matalin lähtökynnys on somalitaustaisilla nuorilla, ja he haluavat virolais- ja venäläistaustaisia useammin palata alkuperäiseen kotimaahansa.

Somalitaustaisilla nuorilla muuttohaluun vaikuttaa se, että somaliyhteisössä pidetään yllä toivetta palata Somaliaan ja nuoret saattavat myös haluta asua muslimimaassa. Lisäksi Suomi nähdään ennakkoluuloisena ja työelämä epätasa-arvoisena. Somalitaustaiset nuoret voivatkin kokea, etteivät he kykene Suomessa saavuttamaan omia tavoitteitaan.

Virolais- ja venäläisnuoret eivät samalla tavoin suunnittele paluuta alkuperäiseen kotimaahansa. He saattavat pitää Suomessa asumista tulevaisuudessakin melko todennäköisenä tai suunnittelevat muuttoa johonkin muuhun maahan.

15/30 Researchin toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin Suomessa asuvaa virolais-, venäläis. ja somalialaistaustaista 15 - 21-vuotiaita nuoria sekä vertailuryhmänä suomalaisia nuoria. Henkilökohtaisiin ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 55 nuorta.

_______________________________

Taloudellinen tiedotustoimisto: Maahanmuuttajanuorten kynnys muuttaa Suomesta on matala

Tuoreen Maahanmuuttajanuoret Suomessa 2009 -tutkimuksen mukaan kielitaitoisuus, laajat kansainväliset sosiaaliset kontaktit sekä kaikkia nuoria yhdistävä maailmankansalaisuus lisäävät osaltaan maahanmuuttajataustaisten nuorten valmiuksia muuttaa pois Suomesta.

Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajanuoret haluavat päästä kiinni koulutukseen ja työelämään ja heidän perheissään korostetaan hyvän koulutuksen merkitystä.

- Erityisesti virolais- ja venäläistaustaiset nuoret kokevat olevansa kielitaitonsa ja kansainvälisten verkostojensa vuoksi hyvässä asemassa tulevaisuuden työmarkkinoilla, kertoo 15/30 Researchin toimitusjohtaja, tutkija Markus Keränen.

- Nuorten toiveet ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaisilla nuorilla yleensä. Oleellista on parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten opintojen ohjausta ja tehostaa hakeutumista jatkokoulutukseen, totesi tutkimuksen tulokset vastaanottanut valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä.

- On arvioitu, että suomalainen työelämä tarvitsee varovaistenkin arvioiden mukaan jopa 10 000-20 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Olisi tärkeää, että nämä osaavat maahanmuuttajataustaiset nuoret saataisiin jäämään osaksi yhteiskuntaamme, korostaa TAT-ryhmän toimitusjohtaja Kari Väisänen.

Kynnystä muuttaa pois Suomesta madaltaa myös nuorten kokemus ennakkoluuloisuudesta. Maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat rasismin ja ennakkoluuloisuuden olevan Suomessa asumisen huonoimpia puolia. Vaikka nuoret kokevat koulutuksen olevan Suomessa tasa-arvoista, ennakkoluuloisuuden koetaan sulkevan ovia työelämässä.

- Monikulttuuriset kysymykset ovat vielä usealle yritykselle pikemminkin haaste kuin mahdollisuus. Herää kysymys siitä, miten osaamme liittää tämän ryhmän osaksi hyvinvoivia työyhteisöjä ja toisaalta puhutella heitä luontevasti markkinointiviestinnän keinoin, toteaa SEK PRO Oy:n toimitusjohtaja Olli Kivelä.

Tutkimus selvitti maahanmuuttajataustaisten nuorten arvoja, asenteita ja käyttäytymistä. Toimeksi-antajana toimi yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Taloudellinen tiedotustoimisto, SEK PRO Oy sekä 15/30 Research, joka toteutti tutkimuksen. Tutkimuksessa haastateltiin kesän 2009 aikana virolais-, venäläis- ja somalitaustaisia sekä vertailuryhmänä suomalaisia 15-21-vuotiaita nuoria. Kvalitatiivisen tutkimuksen henkilökohtaisiin haastatteluihin ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 55 nuorta.

___________________________

GCI Finland: Maahanmuuttajissa piilee mahdollisuus suomalaisyrityksille - mutta osaammeko lähestyä heitä oikein?

SEK PRO, Perfecto ja GCI ovat mukana 13.10.2009 julkaistussa Maahanmuuttajanuoret Suomessa 2009 -tutkimuksen toteuttamisessa yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja 15/30 Researchin kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin kesän 2009 aikana virolais-, venäläis- ja somalitaustaisia sekä vertailuryhmänä suomalaisia 15-21-vuotiaita nuoria.

Tutkimus maahanmuuttajataustaisten nuorten arvoista, asenteista ja käyttäytymisestä kertoo nuorten olevan kielitaitoisia maailmankansalaisia, joilla on laajat kansainväliset sosiaaliset kontaktit sekä halu kouluttautua. Arvioiden mukaan Suomessa tarvitaan jopa 10 000-20 000 maahanmuuttajaa vuodessa väestörakenteen tasapainottamiseksi. Tämä tosiasia tekee maahanmuuttajista erityisen mielenkiintoisen kohderyhmän suomalaisille yrityksille, tuotteiden ja palveluiden tarjoajille sekä julkisyhteisöille.

"Puhumme monella tavalla tärkeästä ryhmästä, joka yritysten tulisi huomioida omassa liiketoiminnassaan yhä vahvemmin", SEK PROn toimitusjohtaja Olli Kivelä toteaa.

"Monikulttuurilliset kysymykset ovat kuitenkin useille yrityksille edelleen enemmän haaste kuin mahdollisuus. Kysymykset tulevat vastaan yllättävissäkin yhteyksissä, eikä etnisten kohderyhmien kohtaamista usein huomioida markkinointiviestinnän suunnittelussa, yrityksen rekrytointiprosesseissa tai sisäisen viestinnän ja muutoksen johtamisessa", GCI Finland Oy:n johtava konsultti Jukka Jänönen jatkaa.

Maahanmuuttajataustaiset ihmiset tuovat työelämään moninaisuutta, aitoa eri kulttuurien tuntemusta sekä kansainvälisiä verkostoja. "Heidän nivomisensa työyhteisöihin luo yrityksille päivänselviä hyötyjä. Tässä monet yritykset ja työyhteisöt tarvitsevat kuitenkin apua", sanoo partner Mika Mäkinen Perfectosta.

Mahdollisuuksiin tarttumista estää se, että maahanmuuttajakohderyhmä tunnetaan vielä heikosti ja usein taustalla vaikuttavat ennakkoluulot toimivat kehityksen jarruna. "Tämän takia olemme halunneet sukeltaa aihepiiriin kattavan tutkimuksen kautta. Maahanmuuttajanuoret Suomessa 2009 -tutkimuksen, monikansallisen henkilöstömme ja kansainvälisten yhteyksiemme avulla pystymme tarkastelemaan asiaa mahdollisuuksien ja ratkaisujen näkökulmasta sekä löytämään uusia kilpailuetuja tästä muuttuvasta markkinasta. Käytännössä tämä johtaa uusiin liikeideoihin ja palvelukonsepteihin, joiden rakentamisessa SEK-yhteisö on jo pitkällä", Kivelä kertoo.

"Uskomme että SEKin esimerkin myötä Suomessa voidaan pian puhua vahvemmin etnisestä markkinoinnista, joka kansainvälisesti on jo arkipäivää Isossa Britanniassa, USA:ssa tai naapurissamme Ruotsissa. Emme enää puhu yhdestä maahanmuuttajien massasta, vaan pystymme löytämään joukosta yrityksille arvokkaita kohderyhmiä, joihin lukeutuu hyvin koulutettuja kosmopoliitteja, oman kulttuurinsa erikoisasiantuntijoita ja aktiivisia kuluttajia", Kivelä ennakoi

____________________________________________________

Aamulehti: Rasistinen Suomi ei anna töitä?

Maahanmuuttajanuoret pitävät Suomea rasistisena ja ennakkoluuloisena maana ja haluavat täältä vapaammille vesille.

Tämä otsikko löi läpi joka paikassa tiistaina, kun Tutkimustoimisto 15/30 Reasearchin tutkimus maahanmuuttajien työasenteista julkistettiin.

Poliittisesti korrektin oikeamielisyyden merkit täyttyivät raportoinnissa: Suomi on kylmä ja paha maa, jossa ei anneta ulkomaalaisille mahdollisuuksia. Meidän pitää muuttua, alleviivattiin rivien väleissä.

Keskiviikon aamu-tv:ssä kaksi maahanmuuttajanuorta selvensivät hieman tilannetta. He eivät olleet kokeneet rasismia ja työskentelisivät mieluusti Suomessa. Mutta toisaalta myönsivät sen, että muualta tulleiden on myös helpompi täältä lähteä. Varsin järkeenkäypää, eikä mitenkään dramaattista.

Kielitaitoisia ja ahkeria, suomalaisia nuoria on parhaillaankin muuttamassa Suomesta pois, koska eivät löydä täältä töitä. Satun itsekin tuntemaan pari sellaista. He eivät ole tarpeeksi eksoottisia ylittääkseen uutiskynnyksen, vaikka tämän muuttoliikkeen yltyminen olisi kohtalokasta Euroopan nopeimmin vanhenevalle maalle.

Toni Viljanmaa
klo 12.35
Avainsanat: , , , , ,