Aamulehti: Jono käräjillä kasvaa KKO:n maahantulolinjauksen takia

Aamulehti: Jono käräjillä kasvaa KKO:n maahantulolinjauksen takia 20.5.2010

Päätös: Valheella ja väärillä tiedoilla saatu viisumi on yhtä pätevä kuin rehellisesti hankittu

Korkeimman oikeuden KKO:n mukaan maahantulon järjestäminen on lain mukaista myös väärillä tiedoilla ja valehtelemalla, jos viranomainen hyväksyy viisumin tai oleskeluluvan. Valehtelu ei ole rikos.

Jono käräjäoikeuksissa kasvaa maahantulon järjestämistä koskevan linjauksen vuoksi.

Helmikuinen linjaus mutkistaa tulevia oikeudenkäyntejä niin, että jonot ruuhkautuneissa tuomioistuimissa kasvavat. Päätös on pidentänyt puolella vuodella esimerkiksi tshetseenien laittoman maahantulon järjestämisestä epäillyn Mikael Storsjön oikeudenkäyntiä.

- Vanhalla mallilla sapluuna oli olemassa, mutta nyt joudumme arvioimaan uudestaan. Tähän asti on katsottu, että jos viisumi on väärillä tiedoilla saatu, se ei ole maahantuloon oikeuttava, Storsjön jutussa syyttäjänä toimiva Mikko Sipilä Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta sanoo.

Lain porsaanreikä

Päätös muuttaa pitkäaikaisen oikeuskäytännön esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Siellä on tehty viiden viime vuoden aikana 5-10 ratkaisua, joissa virheellisin tiedoin viisumin hankkinut on saanut tuomion oikeudessa.

- Meillä oli vuonna 2007 KKO:een yksi valituslupa, jossa oli juuri tällaisesta asiasta kyse. Silloin KKO ei myöntänyt valituslupaa. Sekin antoi tukea, että meillä on oikea käytäntö, Mikko Sipilä arvioi tilannetta.

Sipilä pelkää, että linjaus antaa viestin ihmissalakuljettajille Suomen löysästä lainsäädännöstä. Laittoman maahantulon järjestäjä on nyt paremmassa asemassa kuin ennen päätöstä.

- Usein niillä, jotka väärillä papereilla tulevat, on motiivi poistua kotimaasta. Auttajilla syyt ovat useimmiten muita kuin humanitaarisia, Sipilä sanoo.

Myös IT-alan yrittäjänä toimiva Mikael Storsjö ihmettelee KKO:n tulkintaa.

- Normaali oikeustaju sanoo, että silloin kuljetaan hetteisellä suolla, jos viisumin hakee väärillä tiedoilla. Viranomaisten ongelmana ovat kiinalaiset, jotka tulevat töihin ja lähtevät heti laittomasti jonnekin Eurooppaan. Minun toimintaani tällä ei ole suurta merkitystä, Storsjö sanoo.

Vääristä asiakirjoista on säädetty EU-maiden allekirjoittamassa Palermon sopimuksessa. Siinä valtiot velvoitetaan rankaisemaan väärien asiakirjojen avulla järjestetystä laittomasta maahantulosta. Suomessa kriminalisointia ei ole tehty.

- Tämä on Palermon sopimuksessa säädetty selkeästi, mutta pykälään asti se ei ole meillä päässyt, Sipilä sanoo.

KKO:n esittelijänä tapauksessa toimineen Petteri Mikkolan mukaan kyse on laillisuusperiaatteesta. Ketään ei saa tuomita sellaisen teon perusteella, jota ei ole laissa säädetty rangaistavaksi. Ulkomaalaislakiin on jäänyt valehtelun mentävä aukko.

- Voi katsoa yleisesti, että päätös on pieni näpäytys lainsäätäjän suuntaan. Rikosasioissa on oltava tarkka, jotta henkilö tietää tehneensä rikoksen, Mikkola sanoo.

Tausta

Tshetseenin tapaus

Kaksi tshetseenitaustaista naista hankki vuonna 2007 viisumin kolmelle alle 18-vuotiaalle tshetseenille Saariselän hiihtoleiriä varten, vaikka tavoite oli siirtyä Suomen ja Ruotsin kautta Norjaan ja Saksaan.

Syyttäjä vaati naisille rangaistusta laittoman maahantulon järjestämisestä, mutta KKO:n mukaan rikosta ei tapahtunut.

---------------------------

Valehtelu kannattaa rajalla

Pakolaisneuvonnan lakimies Husein Muhammed pitää Korkeimman oikeuden (KKO) linjausta erikoisena mutta oikeana. Väärien tietojen antaminen ei ole rikos ulkomaalaislaissa.

- Minun puolestani sen voisi tehdä rangaistavaksi. Se olisi viesti poliittisille päättäjille. Jos laki ei vastaa ihmisten oikeustajua, kuten ei ilmeisesti vastaa, niin sitä voidaan muuttaa, Muhammed sanoo.

KKO:n linjaus maahantulosta noudattaa samaa logiikkaa kuin helmikuun 2009 KKO:n päätös etiopialaisen naisen tekemästä petoksesta. Sen mukaan valehtelu ei ole rikos, vaan petoksella saadut luvat ovat yhtä päteviä kuin rehellisesti hankitut.

Etiopialaisnainen sai sosiaalitukia kahden vuoden aikana lähes 56 000 euroa sen jälkeen, kun hän sai Suomesta oleskeluluvan perheenyhdistämisen kautta. Hänen miehensä asui Suomessa. Myöhemmin nainen ja mies ilmoittivat viranomaisille, että he eivät ole aviopuolisoita eivätkä sosiaalitukien perusteena olleet kolme lasta ole heidän yhteisiä lapsiaan.

KKO:n mukaan ulkomaalaislaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan valehtelemalla saatu oleskelulupa olisi mitätön. Hakijoilla oli oleskelulupa, joka oikeutti tukiin.

Syyttäjä Mikko Sipilä pitää kahden tapauksen rinnastusta oikeutettuna.

Toni Viljanmaa
Helsinki