Pohjalainen: Työn perässä tuleva kaipaa tietoa

Pohjalainen: Työn perässä tuleva kaipaa tietoa 4.5.2010

Vaasan seudun rekrytointihaasteisiin perehtyneet tutkijat ehdottavat yhteen tiedotuspisteeseen panostamista. Työhön tulevien perheitäkään ei saa unohtaa.

Vaasan seudulle muuttaville ihmisille tarvitaan informaatiopiste, josta he saavat kaiken tarvitsemansa tiedon kerralla yhdeltä luukulta. Tähän samaan johtopäätökseen päätyivät alueen rekrytoinnin tulevia haasteita selvittäneet tutkijat riippumatta siitä, katsoivatko he asiaa työntekijöiden vai työtä tarjoavien yritysten näkökulmasta.

Alueen rekrytoinnin haasteita pohdittiin maanantaina seminaarissa, johon oman asiantuntemuksensa toi presidentin puoliso, tohtori Pentti Arajärvi. Hän kertasi reilu vuosi sitten valmistunutta selvitystään maahanmuuttajien työllistämisestä. Arajärvi katsoi, että Vaasan seudun viestit kuulostavat varsin samalta kuin koko maankin tilanne.

Työ- ja elinkeinoelämän vinkkelistä seudun rekrytointihaasteita tarkastelleet Johanna Ahopelto ja Ilkka Raatikainen Desnetti Oy:stä käyttivät infopisteestä nimeä Welcome Office.

Ahopelto korosti, etteivät tietoa ole vailla kuitenkaan vain ulkomailta muuttavat, vaan myös esimerkiksi Savosta Vaasaan tulevat työntekijät.

-Tietoa tulisi olla tarjolla sekä pisteessä vieraileville, mutta myös sähköisesti. Informaatiota täytyy olla kaikilta elämänaloilta periaatteella kehdosta hautaan. Tulijoille välittyisi tietoa myös vastuista ja velvollisuuksista.

Raatikaisen mukaan maahanmuuttajille on toteutettu palveluita tähän saakka projekteina.

-Nyt on hetki, jolloin palvelut täytyy koota.

Myös perhe kaipaa tietoa

Työntekijöiden näkövinkkelistä asiaa katsonut erikoissuunnittelija Ritva Mertaniemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistutti, etteivät tietoa tarvitse vain tänne töihin tulevat, vaan myös heidän puolisonsa ja lapsensa.

-Ulkomaalaisvirasto on jo pitkään jakanut tietoa, mutta pääosin pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Työn perässä tulevat ovat usein oman taustayhteisönsä varassa. Yhteinen tietopiste hyödyttäisi sekä tänne tulevia että heitä työllistäviä.

Tutkimukseensa useita maahanmuuttajia haastatellut Mertaniemi teroitti myös kielitaidon merkitystä. Haastatellut olivat kaivanneet lisäksi tunnustusta osaamiselleen.

-Vaikka maahanmuuttajilla oli Suomessa hankittu koulutus, oli heillä vaikeuksia työllistyä koulutustaan vastaaviin ammatteihin.

Seminaarin avannut Vaasan apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman pohjusti, että seutu tarvitsee jatkossa vuosittain 500-1000 uutta osaajaa enemmän kuin nyt.

-Tavoitteeseen päästään maahanmuuttoa lisäämällä, mutta myös koulutukseen panostamalla ja huolehtimalla, että alueen väestöstä ja jo täällä olevista ulkomaalaisista mahdollisimman moni saa työtä.

Kriitikoita ilman ansioita

Tohtori Pentti Arajärvi korosti Mertaniemen tavoin koko perheen huomioimista.

-Tulijat eivät ole työvoimaa, vaan ihmisiä, joilla on perheet.

Arajärvi kertoi, että hänen selvityksessään nousi kaksi avainsanaa: kielitaito ja ammattitaito.

-Usein puhutaan täydellisestä suomen kielen osaamisesta, vaikka harva meistä osaa itsekään äidinkieltään täydellisesti. Tärkeää on saavuttaa työn kannalta olennainen kielitaito. Täytyisi muistaa, että lääkäri tarvitsee erilaisen kielitaidon kuin bussikuski ja kaupan kassa erilaisen kuin yövuorossa ahkeroiva siivooja.

Arajärvi piti erittäin todennäköisenä, että yksi kevään eduskuntavaalikampanjan näkyvimmistä teemoista on maahanmuutto.

-Olen jopa hämmästynyt, jos näin ei käy. Tämä lienee ensimmäinen kerta Suomessa, kun maahanmuutto nousee yhdeksi vaalien pääteemaksi. Niitä ovat varmaan myös muun muassa vanhustenhuolto ja maan taloudellinen tilanne, ennusti Arajärvi.

Professori piti tähänastisen maahanmuuttokeskustelun hyvänä puolena, että varsinkin johtavat poliitikot ovat voimakkaasti sanoutuneet irti rasismista. Arajärvi pahoitteli, etteivät puheenvuorot varsinkaan internetin keskustelupalstoilla ole yhtä sivistyneitä.

-Näiden palstojen seuraaminen on ajan hukkaa. Osa siellä kirjoittavista kutsuu itseään ilman ansioita kriitikoiksi. Kritiikin tärkeä tunnusmerkki on, että otetaan asiasta myönteiset ja kielteiset piirteet ja punnitaan niitä. Se ei ole kritiikkiä, jos ihmisellä on jo kanta valmiina.

Arajärvi kehotti kansalaisia tutustumaan avoimesti maahanmuuttajiin.

-He ovat aivan tavallisia ihmisiä iloineen ja suruineen. Kun tieto lisääntyy, rasismi vähenee, teroitti Arajärvi.