Satakunnan Kansa, pääkirjoitus: Sananvapaudelle tuli uusia haasteita 3.5.2010
Salon Seudun Sanomat, pääkirjoitus: Sananvapauteen vastuu myös verkossa
Sananvapaus on kaunis sana, jonka suomalaiset ovat useimmiten tottuneet kuulemaan diktatoristen maiden ongelmista puhuttaessa. Kun Pohjoismaat ovat järjestelmiltään maailman demokraattisimpia maita, on ajateltu, ettei meillä ole näillä alueilla ongelmia.
Tämän kevään sävyltään jyrkkien maahanmuuttajavastaisten kirjoitusten esiintymiset netissä ja sosiaalisessa mediassa pakottavat kuitenkin toteamaan, että sananvapauden rajoja koetellaan uudella tavalla niin Suomessa kuin muissakin eurooppalaisissa maissa.
Kansan ääntä käyttävä saa olla valtavirran kanssa eri mieltä ja katkeroituneen, tilanteeseensa ahdistuneen työttömän purkaukset ovat ymmärrettäviä, mutta aivan kaikkea ei silti pidä hyväksyä.
Äärimmäinen esimerkiksi on tänä keväänä Facebookissa esiintynyt kirjoitus, jossa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) henkeä uhattiin hänen liian liberaalina pidetyn maahanmuuttajalinjansa vuoksi. Tällaisen yksittäisen tapauksen seurauksena on vaarana, että se innostaa muitakin kirjoittajan hengenheimolaisia samanlaisiin julkisiin kannanottoihin.
Mielikuvilla on aina ollut merkittävä arvo yleisen mielipiteen ohjailussa, mikä kannattaa muistaa jyrkkäsävyisiä maahanmuuttajakantoja tarkasteltaessa. Sosiaalista mediaa ei saa päästää muodostumaan vihanlietsonnan välikappaleeksi. Tämä on ongelma, joka lopulta koskee muitakin Euroopan maita.
Vapauteen liittyy aina vastuu, eikä sananvapaus muodosta tässä poikkeusta. Kuten johtaja Jukka Holmberg Sanomalehtien liitosta toteaa, sananvapauteen liittyy paitsi vastuuta, myös paljon eettistä harkintaa.
Sosiaalisen median erityispiirre on se, että siellä esiintyminen on vähemmän kontrolloitua ja ”virallista” kuin vaikkapa perinteisessä sanomalehdessä. Tämän erityispiirteen olemassaolo ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että näin syntyvää vapautta käytetään väärin, tavalla, joka vaikkapa vaarantaa yksittäisen henkilön hengen ja turvallisuuden.
Sananvapauden rajat sosiaalisessa mediassa joutuvat tiukkaan puntariin siinä vaiheessa, jos maahanmuuttajavastaisuus lisääntyy Suomessa vaikkapa työttömyyden kohoamisen seurauksena. Sellainen taas tarkoittaa ylilyöntien suitsimista, miten se sitten käytännössä hoidettaisiinkin.
Ylilyöntien karsimista edellyttää myös sananvapauden uskottavuus osana demokraattista järjestelmää ja oikeusvaltiota.
Sananvapaus on erottamaton osa demokraattista järjestelmää eikä sen rajoittamiseen pidä suostua. On toivottavaa, että kuluvan kevään kaltaiset tapaukset lisäävät kriittistä keskustelua, mutta myös auttavat kaikkia näkemään perusoikeuksien arvon.
Sananvapaus on tällainen keskeinen arvo ja kaikkien onkin hyvä tiedostaa, ettei tänään menossa olevaa Sananvapauden päivää vietetä mitenkään kevyin perustein.
______________________________________
Salon Seudun Sanomat, pääkirjoitus: Sananvapauteen vastuu myös verkossa
Sananvapaus on suomalaisille itsestään selvä arvo ja oikeus, jolle on annettu perustuslakitasoinen juridinen pohja. Koko maailman mittakaavassa aito sananvapaus on kuitenkin harvojen herkkua. Siksi on tärkeää, että asiaan kiinnitetään huomiota tänään vietettävällä kansainvälisellä sananvapauden päivällä.
Suomi sijoittuu erilaisissa sananvapauden tilaa kuvaavissa mittareissa aivan maailman kärkipäähän. Kehittyvissä maissa sananvapaus on ollut vajavaista, riippumatta siitä minkä
ideologian kannattajat ovat valtaa olleet pitämässä. Hälyttävää on, että monissa maissa suuntaus on ollut huonompaan.
LEHDISTÖNVAPAUS kaventui viime vuonna ympäri maailmaa jo kahdeksantena vuonna peräkkäin. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan eniten takapakkia otettiin Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä.
Aasian ja Tyynenmeren alue oli ainoa, missä lehdistönvapauden tila koheni vuonna 2009. Euroopan maista Italia putosi luokkaan ”osittain vapaa”, koska median omistus on keskittynyt liian harvoihin käsiin ja viranomaiset puuttuvat median toimintaan.
SUOMESSA sananvapaus on puhuttanut tänä keväänä erityisesti verkkoon liittyen. Internetin keskustelupalstoilla sanan säilää heilutellaan nimettömyyden suojista tavoilla, joita ei pidetä yleisesti hyväksyttyinä.
Verkon mahdollistama reaaliaikainen keskustelu mistä tahansa ja koko maailman nähden on periaatteessa sananvapauden kannalta hyvä asia. Silti verkossakin olisi ymmärrettävä, että rikoslain rajoja kolkutteleva kielenkäyttö voi johtaa tekijänsä oikeudelliseen vastuuseen.
Verkkopalstoille on saatava voimaan samanlainen vastuu ja eettinen sääntely kuin on muissakin julkaisuissa. Vastuu sivustoilla esitettävistä mielipiteistä on aina sekä kirjoittajilla että sivuston ylläpitäjillä.
ASIALLISUUTEEN pyrkivät sivustot voivat erottua netin rajattomasta vapaudesta luomalla omat, lainsäädäntöä tiukemmat säännöt. Tällä tiellä ovat kulkeneet monet perinteiset mediat. Aluksi niiden verkkokeskustelut olivat täysin valvomattomia, sitten otettiin käyttöön jälkikäteinen moderointi ja nyttemmin vallalla on kirjoitusten tarkastaminen ennen julkaisua. Osa lehdistä hyväksyy keskustelun vain omalla nimellä.
Oikeusministeriö harkitsee parhaillaan lakia, joka patistaisi keskustelupalstojen pitäjät valvontaan ja asiattomien viestin poistamiseen. Kevyempi tapa olisi, että media-alan itsesääntelyelin Julkisen sanan neuvosto laatisi verkkokeskustelun pelisäännöt. Niihin sitoutumalla sivusto saisi JSN-statuksen osoituksena keskustelun asiallisuuden valvonnasta.